Sattuiko havainnointivirhe? Automaattijarrutus voi pelastaa

Automaattiset jarrutusjärjestelmät saattavat estää onnettomuuden – tai ainakin lieventää sen seurauksia.

Automaattisia jarrutusjärjestelmiä löytyy jo osasta Suomenkin liikenteessä olevia autoja – ja autokannan uusiutuessa yhä useammista. Se mihin kaikkeen järjestelmä kykenee, riippuu siitä, millaisia järjestelmää ohjaavia avustintoimintoja juuri kyseisessä autossa on.

Olennaista on kuitenkin muistaa, että kuljettajan on edelleen tarkoitus ajaa autoa. Nämä automaattijarrutustoiminnot ovat autossa vain korjaamassa kuljettajan tekemiä virheitä. Eli jos auto varoittaa törmäysvaarasta tai jarruttaa automaattisesti, on kuljettajan syytä pohtia, mikä meni tilanteen ennakoinnissa pieleen ja miten voi jatkossa välttää vastaavaan tilanteeseen joutumisen.

Aina automaattinen hätäjarrutuskaan ei kykene estämään onnettomuutta. Se ehtii kuitenkin todennäköisesti hiljentämään nopeutta ennen törmäyksen tapahtumista, minkä ansiosta onnettomuuden seuraukset ovat lievemmät.

Apuna peruutettaessa

Ehkä yksi tyypillisin tilanne missä hätäjarrutusjärjestelmä aktivoituu, on peruutustilanne. Jos autossa on peruutusavustin hätäjarrutuksella ja se havaitsee auton takana tai risteävällä suunnalla liikettä, varoittaa järjestelmä kuljettajaa. Mikäli kuljettaja ei reagoi varoitukseen, jarruttaa järjestelmä auton pysähdyksiin.

Toiminto saattaa pelastaa törmäykseltä esimerkiksi pysäköintiruudusta tai pihasta pois peruutettaessa.

Ensi varoitus, sitten jarrutus

Mikäli kuljettaja ei hiljennä nopeutta edellä ajavan ajaessa hitaammin tai hidastaessa nopeuttaan esimerkiksi päätieltä poistuessaan, antaa järjestelmä kuljettajalle varoituksen törmäysvaarasta. Jos kuljettaja ei reagoi varoitukseen, tekee järjestelmä hätäjarrutuksen.

Tällä toiminnolla ehkäistään muun muassa peräänajoja – tai ainakin lievennetään niiden seurauksia.

Tunnistaa jalankulkijan tai pyöräilijän

Varmasti jokainen autoilija on joskus joutunut hätkähdyttävään tilanteeseen, jossa oikealta lähestyvä pyöräilijä on jäänyt tuulilasin ja etusivulasin välissä olevan A-pilarin taakse katveeseen ja ilmestynyt näkökenttään kuin puskista.

Mikäli tällainen havainnointivirhe sattuu ja autossa on jalankulkijat sekä pyöräilijät tunnistava järjestelmä, automaattinen hätäjarrutus aktivoituu näiden tullessa auton eteen.

Tietyt järjestelmät saattavat kyetä tunnistamaan myös auton kulkusuunnassa liikkuvan kevyen liikenteen. Kyseessä on erinomainen kevyen liikenteen turvallisuutta parantava varuste.

Kääntymisavustin pelastaa risteyksessä

Vasemmalle kääntymisen koen ainakin itse erittäin haasteellisena liikennetilanteena – erityisesti, jos ollaan vielä tulossa tilanteeseen väistämismerkin takaa, jolloin on havainnoitava ja arvioitava samanaikaisesti monesta eri suunnasta lähestyvien ajoneuvojen nopeuksia sekä etäisyyksiä.

Ei ole mitenkään tavatonta, että kun kuljettaja keskittää voimavaransa risteävää päätietä lähestyvään liikenteeseen, häneltä unohtuu havainnoida edestä lähestyvät.

Kääntymisavustin auttaa juuri tällaisessa tilanteessa jarruttaen auton pysähdyksiin, mikäli sen kuljettaja on aikeissa kääntyä edestä lähestyvän eteen.

Risteävän liikenteen näkemiseen

Oletko joskus tuskaillut tilanteessa, jossa pitäisi ajaa pihasta tai porttikongista tielle, ja aita tai talon seinä peittää näkyvyyden täysin risteävälle jalkakäytävälle tai pyörätielle? Tällainen paikka olisi luonnollisesti tärkeää varustaa peilein, jotka mahdollistaisivat portista tulevan kuljettajan havainnoinnin. Valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole.

Tietyissä autoissa risteävän liikenteen avustin saattaa auttaa juuri tällaisessa tilanteessa. Se saattaa jopa pystyä havainnoimaan tilannetta risteävällä väylällä kuljettajaa aiemmin, kun tunnistimet ovat kuljettajaa edempänä. Järjestelmä ei kuitenkaan korvaa kuljettajan huolellisuutta.

Sairaskohtauksen jälkeen

Hätätilanneavustin on erinomainen apu, jos kuljettaja saa sairaskohtauksen kesken ajon. Tyypillisesti järjestelmää ohjaava vireystilan valvonta tunnistaa joko ohjauspyörästä tai kameran avulla, että kuljettajan huomio on herpaantunut.

Kuljettajaa koetetaan ensin havahduttaa hereille varoitusäänillä tai ravistelemalla. Mikäli hän ei havahdu, jarruttaa auto itsensä pysähdyksiin kaista-avustimen huolehtiessa kaistalla pysymisestä. Kun auto on pysähtynyt, järjestelmä kytkee hätävilkut ja hälyttää apua hätäkeskuksesta eCall-toimintoa hyödyntäen.

Uusien törmäysten estämiseksi

Valitettava tosiasia on, että kaikki ihmiset tekevät virheitä – myös liikenteessä. Aina tekniikkakaan ei kykene auttamaan, ja onnettomuuteen saatetaan joutua.

Varsinkin maantienopeuksissa tapahtuvissa onnettomuuksissa auto ei välttämättä jää törmäyspaikalle vaan saattaa singota jonnekin – pahimmassa tapauksessa sinkoutumisesta seuraa uusi törmäys.

Monitörmäysjarrutusjärjestelmä pyrkii estämään auton sinkoutumisen ja näin ollen uusia törmäyksiä, jolloin onnettomuuden kokonaisvahingot jäävät vähäisemmiksi.

Virhetulkintojakin sattuu

Niin erinomaisia kuin erilaiset jarrutusjärjestelmät ovatkin, sattuu niillekin aika-ajoin virhetulkintoja.

Auton odottamaton äkkijarrutus ilman syytä on aina hätkähdyttävä kokemus. Itse olen muutaman kerran joutunut peruuttaessa tilanteeseen, jossa selvästi havaitsemani jalankulkija, jonka ei ole millään tavalla tarkoitus kävellä auton alle, on saanut järjestelmän jarruttamaan. Tämä on vähintäänkin ymmärrettävää, sillä eihän järjestelmä voi tietää, mitä kuljettaja on havainnut tai ei ole havainnut. Se ei myöskään kykene ennustamaan jalankulkijan aikeita.

Vastaavasti muutaman kerran on autoni jarruttanut tarpeettomasti, kun olen peruuttanut kapeaa peltotietä, jonka vierellä olevat heinät ovat heiluneet tuulen vaikutuksesta. Tämäkin osoittaa sen, että järjestelmä tunnistaa hyvin liikkeen ja pyrkii reagoimaan siihen.

Edellisellä autollani koin kerran tarpeettoman automaattijarrutuksen paikassa, jossa siitä olisi voinut olla oikeasti vaaraakin. Olin työmatkalla Jyväskylässä ja lähdössä pois parkkitalosta. Parkkitalon sisällä sompaillessani auto yhtäkkiä jarrutti jostain käsittämättömästä syystä. Selvästi se luuli edessä olevan esteen, jota ei kuitenkaan oikeasti ollut.

Itsellenikin jäi epäselväksi, mitä auto lopulta pelästyi. Kyydissä ollut kollegani loi minuun hitaan ja paljonpuhuvan katseen ilmeisesti luullen, että minä olin syyllinen jarrutukseen. Tilanteessa oli onnea mukana siinä mielessä, ettei takana tullut autoa: toisinaan pysäköintihalleissa näkee autojen etenevän aivan puskuri puskurissa, ja mikäli näin olisi ollut kyseisellä kerralla, olisi peräänajo ollut väistämätön.

Mutta vaikka järjestelmät välillä tekevätkin virhetulkintoja, voidaan sanoa, että niiden hyödyt ovat joka tapauksessa selvästi haittoja suuremmat.

Autokohtaisia eroja

Tämän artikkelin kuvaukset eri järjestelmistä ovat suuntaa-antavia, ja käytännössä niiden toteutustavoissa on automerkki- ja -mallikohtaisia eroja. Kaikkia mainittuja järjestelmiä tai ominaisuuksia ei välttämättä jokaisessa autossa ole, vaikka joku mainituista olisikin.

Monen järjestelmän kohdalla on myös olemassa tietty nopeushaarukka, jonka sisällä järjestelmä toimii. Näissäkin on jonkin verran autokohtaista vaihtelua. Myös järjestelmän toteuttama hätäjarrutus voi olla useampivaiheinen eli varoituksen jälkeen auto jarruttaa ensin kevyemmin, ja mikäli kuljettaja ei kevyen jarrutuksen aikana puutu auton hallintaan, jarrutusta tehostetaan.

Myös sääolosuhteet saattavat vaikuttaa järjestelmien toimintaan. Vuodessa on satunnaisia päiviä – yleensä talvella – jolloin järjestelmät eivät kykene auttamaan. Huomattavasti enemmän on kuitenkin niitä päiviä, kun järjestelmät ovat toimintakykyisiä ja päivystävät taustalla kuljettajan mahdollisesti tekemien virheiden varalta.

Kannattaa tutustua juuri nimenomaan omassa käytössä olevan – tai mahdollisesti omaan käyttöön tulevan – auton varusteisiin huolellisesti. Käyttöohjeen lukeminen auttaa tässä erinomaisen paljon.