Sisäistä väistämissäännöt – ja pelasta itsesi tai kaverisi henki

Autoliitto muistuttaa, että turvallisen liikkumisen varmistamiseksi sekä autoilijoiden että pyöräilijöiden on tärkeää tuntea väistämissäännöt. Mutta tiedätkö mikä on ”giljotiini-ilmiö”?

Kevät etenee, tiet kuivuvat ja pyöräilijöiden lukumäärä liikenteessä lisääntyy.

Autoliitto muistuttaa, että turvallisen liikkumisen varmistamiseksi sekä autoilijoiden että pyöräilijöiden on tärkeää tuntea väistämissäännöt. Vaikka liikennesäännöt olisi tullut joskus opeteltua, niitä on hyvä kerrata säännöllisesti, sillä sääntöihin on tullut vuosien saatossa muutoksia ja teiden varsille uusia liikennemerkkejä.

Autoliitto on tehnyt kaksi videota, joilta voi kerrata keskeisimmät väistämissäännöt sekä autoilijan että pyöräilijän näkökulmasta.

Pyörätien ja ajoradan risteys

Pyörätien ja ajoradan risteyksessä pyörätiellä ajavan pyöräilijän on väistettävä molemmilta sivuilta ajorataa pitkin lähestyviä ajoneuvoja, ellei näillä ole väistämismerkkiä.

Jos ajorataa pitkin lähestyvillä on väistämismerkki, ajoradalla ajavan on väistettävä pyöräilijää. Väistämismerkkejä ovat kärkikolmion lisäksi STOP- ja väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkit.

Kääntyvä ajoneuvo väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää siitä riippumatta, käyttääkö pyöräilijä tien ylitykseen suojatietä vai pyörätien jatketta.

Suojatiesääntö koskee myös pyöräilijää

Ajoneuvolla – siis myös polkupyörällä – risteävää suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että pysäyttäminen onnistuu tarvittaessa. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku.

”Giljotiini-ilmiö” aiheuttaa vaaraa

Yksi erityisen vaaralliseksi osoittautunut ilmiö liikenteessä on niin sanottu ”giljotiini-ilmiö”. Se tarkoittaa tilannetta, jossa autoilija ajaa viereiselle kaistalle suojatien eteen pysähtyneen auton ohitse pysähtymättä.

Tieliikennelaki on hulttiomaisen käytöksen suhteen ehdoton: suojatien eteen pysähtynyttä ajoneuvoa tai raitiovaunua ei saa pyörälläkään ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää vapaata kaistaa tai suojakoroketta.

– Tämän säännön noudattamisessa on edelleen paljon parannettavaa niin autoilijoilla kuin pyöräilijöillä. Erityisesti autolla tämän säännön rikkominen on erittäin vaarallista, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Tarkkana pysäkkien kohdalla

Pyöräilijän on annettava esteetön kulku linja-autosta tai raitiovaunusta poistuville sekä niihin nouseville matkustajille. Käytännössä tämä edellyttää tilanteeseen sopivaa nopeutta, huolellista havainnointia ja tarvittaessa myös pysähtymistä.

Myös linja-autoon tai raitiovaunuun nousevien ja niistä poistuvien on syytä tarkkailla sivustoja huolellisesti varmistuakseen siitä, että heitä todella aiotaan väistää.

Pyörätieltä ajoradalle

Siirtyessään pyörätieltä ajoradalle, esimerkiksi pyörätien päättyessä, on pyöräilijän pääsääntöisesti väistettävä ajoradan liikennettä. Ajoradalla pyöräiltäessä noudatetaan samoja väistämissääntöjä kuin muutkin siellä ajavat ajoneuvot. Esimerkiksi tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään oikealta lähestyvää.

Autoliiton Vesalainen toivoo kaikilta liikkujilta malttia ja ennakointia.

– Kaikkien on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että onnettomuuksia pitää aina välttää siitä riippumatta, onko väistämisvelvollinen vai ei. Ihmiset tekevät virheitä, joten omista ’oikeuksista’ pitää olla valmis luopumaan tarvittaessa. Hyvä lähtökohta on ajatella, että liikenteessä ei ole oikeuksia, vaan velvollisuuksia.

Lähde: Autoliitto Kuvat: Moottorin arkisto