Suomessa kuolee vuosittain liki 200 ihmistä tieliikenteessä – Pohjoismaat yhä sitkeästi edellä turvallisuudessa

Tieliikenne niittää karua satoa, eikä kuolemien merkittävästä vähenemisestä näy merkkejä.

Suomen tieliikenteessä kuoli viime vuonna 179 ihmistä ja loukkaantui 3 444 ihmistä. Kuolemien lukumäärä on yhä korkea emmekä ole onnistuneet vähentämään niitä yhtä paljon kuin muissa pohjoismaissa.

Analyytikkona Poliisihallituksessa työskentelevä Mika Sutela vertaili Moottorin pyynnöstä tieliikennekuolemien määriä eri Pohjoismaissa. Eri maista kerätyt liikenneturvallisuuden tilaa kuvaavat tiedot ovat sikäli vertailukelpoisia ja kuvaavia, että luvut on suhteutettu kunkin maan asukaslukuun.

Emme ole mallioppilas

Suomen liikenneturvallisuus on tässä katsannossa hieman kohentunut, mutta kovin mairitteleva tilanteemme ei ole verrattuna naapurusmaihin.

Kiteytyksenä voi todeta, että Suomi on saavuttanut viime vuosina muiden maiden tasoa, mutta vielä matkaa on etenkin Norjan tasolle.

Väestöön suhteutettuna (per 100 000 asukasta) liikennekuolemien tilastoitu määrä on Suomessa ollut viime vuosina noin 1,6-kertainen Ruotsiin verrattuna.

– Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Ruotsissa on menehtynyt tieliikenteessä 139 ihmistä, Suomessa 123 ihmistä. Määrän olisi pitänyt olla Suomessa noin 74 eli noin viisikymmentä tapausta vähemmän, jotta oltaisiin samalla tasolla Ruotsin kanssa, Sutela toteaa.

Itsemurhat vääristävät

Suomen pohjoismaisia naapurusmaita synkempiä lukuja ovat vääristämässä tieliikenteessä tapahtuvat itsemurhat. Suomen osalta on siis syytä huomata, että mukana ovat tieliikenteen itsemurhat, joita on vuosina 2018–2023 ollut keskimäärin noin 27 vuosittain eli 13 % kaikista tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista. Muiden maiden tieliikenteen kuolinluvuissa itsemurhat eivät ole mukana.

Poliisihallituksessa on laskettu, että jos tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määristä suodatetaan itsemurhat pois, olisi vertailuluku Suomen osalta esimerkiksi vuonna 2023 2,9, kun nyt se tässä artikkelissa olevassa tilastossa näyttää Suomelle lukua 3,3, Tanskalle 2,7, Ruotsille 2,2 ja Norjalle 2,0. Itsemurhien poistaminen ei kuitenkaan selitä sitä, että vertailuluku on Suomen osalta huonompi kuin muissa Pohjoismaissa.

Hyviä verrokkimaita

Vertailtavuus on luontevaa, onhan Norjan, Ruotsin ja Tanskankin liikenneympäristö monilta osin varsin samankaltainen kuin Suomessa. Toki talvi on etelämpänä kuten Tanskassa leudompi ja ajo-olosuhteet sen vuoksi erilaiset.

Poliisiylitarkasta Pasi Rissanen Poliisihallituksessa kuitenkin tähdentää, etteivät talvikuukaudet ole selittävä tekijä.

–  Näen etteivät keliolosuhteetkaan selitä Suomen suurempia tieliikennekuolemien määriä, sillä kuolemien ’piikki’ ajoittuu vuosittain kesäaikaan, jolloin meillä on valoisaa ja ei ole lunta tai jäätä.

Kuten alla olevasta pohjoismaisesta vertailusta näkee, kuolemien määrät vaihtelevat vuosittain eri maissa, mutta kaikissa maissa trendi kuolinluvuissa on laskeva. Taulukko paljastaa myös toki sen, että Suomen vertailuluku on jokaisena vuonna aikavälillä 2015–2024 Pohjoismaiden korkein.

– Suomi on saavuttanut viime vuosina muiden maiden tasoa, mutta vielä matkaa on etenkin Norjan tasolle, Sutela erittelee.

Lähteet: Tilastokeskus, Danmarks Statistik, Transportstyrelsen, Statistikmyndigheten SCB, Statistisk sentralbyrå SSB.

Kova nollatavoite

Kunnianhimoisena tavoitteena Suomen tieliikenteessä on, että liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset tieliikenteessä puolittuvat vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

– Tavoite olisi siis olla suunnilleen sillä väestöön suhteutetulla tasolla, missä Ruotsi ja Norja ovat viime vuosina jo olleet, Sutela toteaa.

Sutelan mukaan poliisi pyrkii omalta osaltaan edistämään tavoitteen toteutumista tietojohtoisella liikennevalvonnan kohdentamisella.

Poliisihallituksen Pasi Rissanen luettelee kuolemia ehkäiseviä tekijöitä, joita ei ole ihan vähän. Poliisi vaikuttaa osaltaan liikennekuolemien vähenemiseen erityisesti suuntaamalla liikennevalvontaa keskeisiin riskitekijöihin.

Tieliikennekuolemia voidaan Rissasen mukaan ehkäistä liikennevalvonnan ohella muun muassa turvallisuutta lisäävällä tieinfran suunnittelulla sekä toteutuksella, nopeusrajoituksilla, päihdepolitiikalla ja -kulttuurin muutoksella.

– Koulutuksella sekä valistuksella on oma roolinsa, mutta merkittävin liikennekuolemien ehkäisyssä on tienkäyttäjä itse. Suomalaista liikennekulttuuria ja asenteita tien päällä on pyrittävä eri keinoin muuttamaan liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta suotuisammiksi, Rissanen tähdentää.

Rissanen ottaa esiin kaksi merkittävintä riskitekijää: päihteet ja ylinopeudet.

– Valitettavasti päihteet näkyvät suomalaisessa liikenteessä. Rattijuopumus muodostaa edelleen ylinopeuksien ohella suurimman riskin tienkäyttäjien hengelle ja terveydelle.