Suomessa on ensirekisteröity tänä vuonna vähemmän autoja kymmeniin vuosiin – ”Kehitys on huolestuttava”

Suomessa on ensirekisteröity tänä vuonna saman verran autoja kun väkiluvultaan samankokoisessa Tanskassa toukokuun loppuun mennessä.

Suomessa henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat tällä hetkellä niin alhaiset, että autoala on yksinkertaisesti huolissaan.

– Henkilöautojen osalta kehitys on huolestuttava, kun vertailuvuosi 2024 oli sekin huonoin 30 vuoteen. 2010-luvulla henkilöautoja ensirekisteröitiin vuodessa keskimäärin 114 000 kappaletta ja määrä on tippunut siitä 35 prosenttia viime vuoden 74 500 auton ensirekisteröintiin, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kertoo automarkkinan kehittymistä.

Kallio ilmaisi huolestuneisuuden sekä alan karut luvut keskiviikkona pidetyssä lehdistölle pidetyssä autoalan markkinakatsauksessa.

Huonoin vuosi 30 vuoteen

Kun vuosi 2024 on ollut huonoin vuosi 30 vuoteen, vuodesta 2025 on tulossa samankaltainen, sillä henkilöautojen ensirekisteröintiluvut ovat tällä hetkellä 3,8 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Vuosi on ollut Suomessa nihkeä pohjoismaisillakin mittareilla.

– Väkiluvultaan Suomen kokoisessa Tanskassa rekisteröitiin jo toukokuuhun mennessä enemmän uusia autoja, kuin Suomessa koko tänä vuonna, Tero Kallio sanoo.

– Vain villeissä unelmissa voimme kuvitella Suomessa tällaista, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala viittaa Tanskan vauhtiin.

Sähköistymisen vauhti Tanskassa on vauhdikas, uusien lisäksi maahan tuodaan saman verran käytettyjä autoja kuin mitä myydään uusia, joista iso osa on myös täyssähköisiä. Uusista Tanskassa rekisteröitävistä autoista lähes 64 prosenttia on tällä hetkellä täyssähköisiä.

Vuonna 2030 Tanska kirii kiinni Norjan, jossa autojen sähköistyminen on ollut vauhdikkainta. Tanskassa talouskasvu on tällä hetkellä muun muassa voimakasta.

Suomi Euroopan pohjalla

Kallion huolta ensirekisteröintien kokonaismäärästä Suomessa konkretisoi se, että Tanskan lisäksi Suomen tilanne muihinkin Euroopan maihin verrattuna on varsin alavireinen. Vuonna 2024 Suomessa ensirekisteröitiin tuhatta asukasta kohden 13 uutta henkilöautoa. Tällä määrällä Suomi on jaetulla viidenneksi heikoimmalla sijalla Kreikan ja Unkarin kanssa.

Euroopassa on ensirekisteröity keskimäärin 24 henkilöautoa per tuhat asukasta vuonna 2024.

Jos jotain positiivista kuluvan vuoden ensirekisteröinneistä vuodesta voi hakea, niin se on pakettiautojen ensirekisteröintimäärä, joka on kasvanut 7,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Vaikka Suomessa ensirekisteröintien määrä on laskenut Euroopan mittakaavassa pohjalukemiin, ladattavien autojen rekisteröinnit ovat Suomessa kuitenkin EU:n kärkitasoa.

– Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomi sijoittuu hyvin, kun vertaillaan ladattavien henkilöautojen osuutta ensirekisteröinneissä. Suomea edellä ovat tänä vuonna vain Norja, Tanska ja Ruotsi. Absoluuttiset määrät ovat näissä maissa toki moninkertaisia Suomeen verrattuna, Tero Lausala sanoo.

Ladattavien henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä tammi-heinäkuussa oli 55,6 prosenttia, kun osuus vuonna 2024 oli 49,6 prosenttia. Ladattavien pakettiautojen osuus ensirekisteröinneistä oli tammi-heinäkuussa 20,1 prosenttia osuuden ollessa viime vuonna 13,4 prosenttia, Autoalan tiedotuskeskus kertoo keskiviikkona julkaistussa tiedotteessaan.

Ennuste viime vuoden luokkaa

Ennuste tämän vuoden henkilöautojen ensirekisteröinneille on siis noin 74 000 henkilöautoja, saman verran siis kuin viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin autoja.

– Asiakastilaukset ovat kuitenkin hieman plussalla tällä hetkellä, Kallio sanoo.

Asiakastilaukset näkyvät ensirekisteröinneissä vasta siinä vaiheessa kun auto luovutetaan asiakkaalle. Asiakastilaukset lupaavat ainakin tällä hetkellä ensi vuodelle parempaa, sillä autoalan ensimmäinen ennuste ensi vuodelle olisi 80 000 ensirekisteröityä henkilöautoa.

– Pohja autokaupassa on saavutettu ja uskomme, että ensi vuosi on parempi, vaikka shampanjakorkkeja ei vielä avata, Lausala sanoo.

Syitä parempaan ennusteeseen ensi vuodelle ovat muun muassa se, että kuluttajien käytössä olevat tulot pitäisi nousta, kuten myös bruttokansantuote. Energian hintavaihtelut ovat myös tasantuneet, ja korot ovat tällä hetkellä maltilliset.

– Kenttään tulee elinvoimaa edullisimpien autojen ja sähköautojen myötä, Lausala sanoo.

Negatiivista automarkkinan kehityksen suhteen voi olla epävakaa tullipoliitiikka sekä esimerkiksi lataushybridien päästömittaustavan muutos.

– Ladattavilla hybrideillä on ollut suosionsa ja huonoa mittaustavan muutoksessa on se, että päästömittaustavan muutos nostaa ladattavien autojen päästöä 2–3-kertaiseksi, mikä tarkoittaa konkreettisesti sitä, 60 000 euron hintaisen lataushybridin hinta nousee noin 3 000 euroa laskennallisesti. Sehän on tietysti hinnoitteluasia, mutta laskennallisesti se nostaa hintoja, Lausala sanoo.

Lausalan mukaan autoverokäyrää korjaamalla asiaa voisi muuttaa.

– Olemme esittäneet, että autoveroon tehtäisi väliaikainen muutoskorjaus, ennen kaikkea siksi, että lataushybridit ovat suosittuja Suomessa, Lausala sanoo.

Romutuspalkkio tulee?

Myös kaavaillun romutuspalkkion varaan lasketaan ensi vuoden aikana paljon positiivisessa mielessä.

Uusien autojen ensirekisteröintejä vauhdittaakseen autoala on ehdottanut Suomen hallitukselle, että ensi vuonna otettaisi käyttöön romutuspalkkio. Romutuspalkkio antaisi kuluttajille sytykkeen investoida uuteen, vähäpäästöiseen sekä myös samalla turvalliseen autoon. Romutuspalkkio on ollut joitain kertoja käytössä aiemmin.

Tulevassa romutuspalkkiokampajassa on kaavailtu, että uuden nollapäästöisen auton hankintaan tukea saa 2 500 euroa ja 1–140 g/km hiilidioksidia päästävän auton hankintaa 2 000 euroa. Maksimipäästörajan asettaminen 140 g/km on autoalan näkemyksen mukaan oikein asetettu.

– Päästörajan asettuminen 140 g/km tasolle takaa, että romutuspalkkion saa myös hintaluokaltaan edullisempiin perhekokoluokan autoihin. Arviomme mukaan romutuspalkkiolla hankittavien autojen keskipäästö asettuu 70–80 g/km tasolle. Kun romutettavien autojen päästöt ovat keskimäärin 210 g/km, ovat romutuskampanjan päästöjä vähentävät vaikutukset kiistattomia, Kallio sanoo.

Budjettia romustuspalkkiolle olisi 20 miljoonaa euroa. Hallituksen esitys asiasta on tulossa eduskunnan käsittelyyn syyskuussa. Kampanja käynnistyisi jo tänä vuonna, lokakuun ensimmäisenä päivänä.

Romutuspalkkiolla verotuloja

Romutuspalkkion saamisen edellytyksenä on siis, että auton romutettu lokakuun 1. päivän jälkeen ja uuden auton tilaussopimus on myös päivätty lokakuun ensimmäisen päivänä jälkeen.

– Romutuspalkkio maksaa itsensä kasvavina verotuloina, maksaa siis itse itsensä tai laskennallisesti jopa tuottaisi valtiolle, Kallio sanoo.

Kampanjan nettokustannusvaikutus on laskettu olevan 30,4 miljoona euroa.

Romutuspalkkiokampaja toisi markkinoille myös autojen kierrätysosia ja edistäisi muutakin kiertotaloutta.

Romutuspalkkiossa on myös muita seikkoja, jotka estävät niin sanotut "nippuromuttamiset". Romutettava auto on pitänyt olla ennen romutusta 12 kuukautta käytössä. Lisäksi romutuspalkkiolla hankittava auto täytyy pitää sen hankkijan käytössä vähintään 12 kuukautta.

Romutuspalkkion hyödyntäjät ovat tilastojen mukaan keskimääräistä uuden auton ostajaa pienituloisimpia.

– Moni palkkion hyödyntäjistä ei olisi ostanut uutta autoa muussa tapauksessa, Kallio sanoo.

Aiempien kokemusten perusteella on tiedossa, että romutuspalkkiolla uuden auton ostaneet ovat olleet tavallista uuden auton ostajaa useammin naisia, nuorempia ja pienituloisempia.

– Palkkio ei ole myöskään sosiaalipoliittinen työkalu vaan sen tehtävä on uudistaa autokantaa ja parantaa liikenneturvallisuutta – ja tuoda valtiolle myös verotuloja, Kallio sanoo.

Palkkio poistaisi liikenteestä vanhoja autoja ja toisi teille vastaavasti uusia turvallisia autoja.

Vanha auto on turvallisuusriski

Vanheneva autokanta Suomen teillä on yksinkertaisesti riski.

– Meillä autojen keski-iän nousu on ollut synkän jyrkkä. Suomessa autojen keski-ikä ottaa kiihtyviä askeleita, Kallio sanoo.

Suomessa henkilöautojen keski-ikä on tällä hetkellä yli 13,5 vuotta. Ruotsissa vastaava luku on 11 vuotta, Tanskassa 9,6 vuotta.

Aiemmat romutuspalkkioista saadut kokemukset kertovat, että kampanjassa romutettavat auto ovat olleet elinkaarensa päässä, niiden keski-ikä on ollut parinkymmenen vuoden paikkeilla.

Myös Onnettomuustietoinstituutti linjaa uusimmassa raportissaan, että ajokannan uudistumista tulee tukea. Tilastojen mukaan yhteenajoissa yli kymmenen vuotta vanha auto on 72 prosentissa tapauksista yhteenajon aiheuttaja. Yli 15 vuotta vanhojen autojen osuus yhteenajojen aiheuttajana on 43 prosenttia.

– Ero uusien ja vanhojen autojen turvallisuuden välillä korostuu, kun muistetaan, että uusien autojen keskimääräinen kilometrisuorite on vanhoja korkeampi. Erityisesti uusien autojen aktiivinen turvallisuus on viime vuosina uuden sääntelyn ja innovaatioiden myötä ottanut jättiharppauksia, Lausala sanoo.