Talvi sähköpyörällä: riittävästi vaihteita

Helkama SE10 on koeajossa osoittanut kykynsä. Valtteina ovat vaihteiston toimintavarmuus, rungon jämäkkyys ja lataamisen vaivattomuus – pientä hammasteltavaakin ilmenee.

Kolmen kuukauden mittainen koeajo Helkama SE10 -sähköpyörällä on vielä kovasti kesken, mutta jo nyt työmatkaratsu on osoittanut kykynsä. Suomessa koottu pyörä on varsin kelpo työmatkojen taitaja, joka on omalla vahvuusalueellaan taajama- ja kaupunkiympäristössä.

Rahinoitta pykälään

Jo ensimmäisiltä viikoilta on käynyt todeksi, että kymmenen vaihdetta riittävät hyvin työmatkoille. Sähköavustuksen kolmen eri tehon ja kymmenen vaihteen yhdistelmällä on löytynyt sopiva poljinvälitys niin ylä- kuin alamäkiin. Tehon säätely sujuu mukavasti kesken ajamisen, jolloin välillä voi nostaa sykettä ja kuntoiluvastusta tiputtamalla sähkötehostusta.

Sähköavustus myös kuolettaa nastarenkaiden raskaamman rullaavuuden haasteet. Vaihteisto on koeajossa toiminut ongelmitta tai säätötarpeitta. Valittu vaihde on loksahtanut käyttöön ilman ylimääräisiä viiveitä tai rattaiden rahinoita.

Tehokkaasti seis

Jos aloitetaan jarruista, niin ne ovat tehokkaat ja varmatoimiset. Pyörä on siis seisahtunut toivotusti, myös yllättävissä tilanteissa kun eteen esteeksi on esimerkiksi tupsahtanut kännykkäänsä tuijotteleva kävelijä, jolla ei ole mitään käsitystä muista liikkujista.

Tavarateline näyttää heiveröiseltä, mutta on osoittautunut jämäkäksi. Sivulaukku on kulkenut matkassa vaivatta, tosin sen sijoittelu on ollut milleistä kiinni, ettei poljettaessa kantapää tapaa laukun reunaan. Teline saisi ulottua hieman pidemmälle taakse.

Nuljuilematonta menoa

Sähköpyörät ovat tavallista pyörää raskaampia. Se ei välttämättä tarkoita, että kaikkien sähköpyörien runko olisi riittävän jämäkkää tekoa.

Akku ja sähkömoottori painavat paljon, joten niiden sijoittelu ja rungon laatu ovat keskiössä ajettavuuden näkökulmasta. Tässä suhteessa Helkamassa on kaikki hyvin: eteneminen on nuljuilematonta, eikä pyöräilijän tarvitse arastella käännöksissä tai jarrutuksissa.

Matalaksi saatu painopiste tuo polkemiseen vakautta.

Lataus sujuu

Akku on sijoitettu kätevästi vinolle alaputkelle ja sen irrottaminen käy kätevästi. Käytön näkökulmasta olisi kuitenkin kaksi toivetta. Avain saisi olla jämäkämpää tekoa ja lukkopesä voisi olla sijoitettu toisin, jottei avaimen mukana oleva muu avainnippu tai avaimenperä ole tiellä akkua irrotettaessa tai kiinnitettäessä.

Laturin käytössä ei ole ilmennyt haittoja. Akku myös latautuu luvatusti tyhjästä täyteen noin neljässä tunnissa. Olen ladannut akun aina sisätiloissa eli lämpimässä.

Vienoa vinkunaa

Vaikka sähköavustuksen talkoihin käyminen tarkoittaa jossain ajotilanteissa vain vienoa vinkunaa, huomaan ajoittain pottuuntuvani ääneen. Se kuitenkin laantuu, kun vaihtaa vaihdetta tai poljinrytmiä. Näin jälkikäteen on mahdotonta tarkoin kuvailla, millä vauhdin, maaston, vaihteen tai tehostuksen yhtälöllä vinkuna on ärsyttävimmillään, mutta siitä pääsee varsin helposti eroon.

Sähköpyörän soittokello oli saanut jo ajamattomana jotenkin siipeensä. Se ei suostunut toimimaan kuin ajoittain, vaikka yksinkertainen rakenteeltaan onkin. Soittokelloa kuitenkin tarvitaan – joka päivä –, joten vaihdoin tilalle toimivan soittokellon.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Jari Saarentaus