Talvirenkaat vaihtamatta? – tässä muistilista urakan alkuun

Vain noin kolmannes suomalaisista on tarkastanut renkaidensa kunnon viimeisen kolmen kuukauden aikana.

LähiTapiolan liikenneasiantuntijan mukaan sekä kesä- että talvirenkaiden kunto tulisi tarkastaa useammin kuin renkaidenvaihdon yhteydessä. Renkaista tulee tarkistaa ikä, kuluminen, urasyvyys ja ilmanpaine.

Renkaiden vaihto kelin mukaan

– Lain mukainen talvirengaspakko alkaa 1.12, mutta moni suomalainen miettii lokakuussa ensimmäisten yöpakkasten tullessa talvirenkaiden vaihtamista alle. Päätös kannattaa tehdä sään mukaan. Vaikka talvirengaskausi varsinaisesti alkaa vasta marraskuun alusta, saa renkaat vaihtaa sään mukaan aikaisemminkin, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

– Nastarenkailla ajavat eivät mieluusti vaihda vielä nastoja alle, sillä voi olla, että keli on eteläisessä Suomessa sula koko marras- ja joulukuun. Kitkarenkaat voi sen sijaan hyvin vaihtaa ”liian aikaisin alle”. Niistä on vähemmän meluhaittaa, eivätkä ne kuluta nastarenkaiden tavoin tien pintaa. Nastarenkaat ovat äänekkäämmät sulalla kelillä ja kuluttavat teitä aiheuttaen katupölyä.

Ensimmäiset pakkaset ja lumisateet saavat kuitenkin suomalaiset renkaanvaihtajat liikkeelle. Se puolestaan tarkoittaa, että monessa rengasliikkeissä ja huoltamoissa on nyt kiire.

Ennen renkaanvaihtojonoon liittymistä kannattaa tarkistaa omatoimisesti, että omat renkaat ovat riittävän uudet eivätkä liian kuluneet. Niemisen mukaan moni tarkastaa auton renkaiden kunnon lähinnä keväisin ja syksyisin ja vain renkaiden vaihdon yhteydessä.

– Sopiva ajankohta kuntotarkastukselle on hyvissä ajoin ennen renkaanvaihtoa sekä lisäksi muutaman kerran vuodessa. Laki määrittää henkilö- ja pakettiauton talvirenkaiden minimiurasyvyydeksi 3,0 mm. Asiantuntijoiden mukaan urasyvyyden tulisi kuitenkin olla vähintään 4–5 mm, koska etenkin sadekelillä tätä matalampi urasyvyys voi olla turvallisuusriski.

Klassinen kolikkotesti kunniaan

Renkaiden urasyvyyden voi mitata klassisella kolikkotestillä. Kuluneisuus tulee mitata renkaan keskeltä pääurien kohdalta ja siihen apuvälineeksi sopii Niemisen mukaan kahden euron kolikko.

– Kolikon hopean värinen reunus on noin neljän millimetrin levyinen. Jos kolikon reunus uppoaa kokonaan renkaan uraan, tiedät että rengas on vielä kelvollinen arkiliikenteeseen. Tarkempaan mittaustulokseen tarvitset urasyvyystulkkia, jossa on millimetriasteikko.

Nastarenkaista kannattaa renkaanvaihdon yhteydessä tarkistaa, että nastat ovat tasaisesti kiinni. Jos nastoja on irronnut paljon, heikkenevät renkaan ominaisuudet huomattavasti.

Myös renkaan iällä on väliä

Toinen jälkitarkastus, joka on hyvä tehdä myös säännöllisesti, on ilmanpaineiden mittaus rengaspainemittarin avulla.

– Huolellinen kuljettaja tarkistaa rengaspaineet kuukauden välein. Jos renkaat ovat uudet, riittää yleensä parin kuukauden välein. Lämpötilan sahaaminen edestakaisin vaikuttaa siihen, että rengaspaineet eivät pysy täysin siinä, mihin ne on vaihdon yhteydessä asetettu.

Niemisen mukaan moni laittaa varmuuden vuoksi 0,2 baria ylipainetta suositukseen verrattuna. Tämä nyrkkisääntö toimii useimmissa autoissa hyvin, koska pieni ylipaine ei ole vaarallista. Alipaine sen sijaan lisää kitkaa, renkaan kuumenemista ajossa ja renkaan kulumista. Nieminen peräänkuuluttaa huolellisuutta kuntotarkastuksen tekemisessä.

– Yli 60 prosenttia suomalaisista ei ole tarkistanut näitä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se kertoo kyllä jonkinlaisesta välinpitämättömyydestä. Pelkkä vilkaisu on aika epäluotettava eikä se välttämättä anna totuudenmukaista kuvaa renkaiden kunnosta.

Ilmanpaineen ja kuluneisuuden lisäksi kannattaa tarkastaa myös renkaan ikä.

– Jos se lähentelee kesärenkaissa 10 vuotta, eivät ne enää vastaa ominaisuuksiltaan uudempia renkaita. Talvirenkaissa viisi vuotta alkaa olla jo ikä, jolloin kannattaa säännöllisen ajajan harkita renkaiden vaihtoa. Vanhan renkaan jarrutusmatka voi olla huomattavasti uutta pidempi.

LähiTapiolan mukaan yli puolet (58 %) suomalaisista ajaa korkeintaan kaksi vuotta vanhoilla talvirenkailla. Toisaalta viidennes suomalaisista ei muista tai osaa sanoa, kuinka kauan nykyiset talvirenkaat ovat olleet käytössä.

– Jos ei osaa sanoa, kuinka vanhat renkaat ovat, kannattaa ne tarkistaa. Renkaan kyljestä löytyy merkintä, jossa valmistuskuukausi ja valmistusvuosi.

Lähde: LähiTapiola Kuvituskuvat: Moottorin arkisto