Tämä pysäköinnissä kismittää asukkaita Helsingissä

Liikennebarometri-kysely vahvistaa autoilijoiden arkikokemukset. Parhaan arvion sai jalankulun liikkumisolosuhteet sekä joukkoliikenteen toimivuus.

Yritäpä etsiä Helsingin keskustassa vapaata pysäköintitilaa. Siinä on sitkas arkipäivien haaste, jonka moni autoilija kokee omakohtaisesti ja toistuvasti.

Jos pääkaupungin ytimessä asioiva autoilija ei löydä joustavasti vapaata pysäköintipaikkaa, tuottaa se useita ikäviä seurauksia: aikaa tuhraantuu, polttoainetta kuluu ja ajoneuvo vie tilaa liikenneympäristössä. Ja jos ollaan liikkeellä fossiilisten polttoaineiden voimin, on tuloksena myös turhia päästöjä.

Helsingin pysäköintiongelmat tulevat ilmi myös tuoreesta kaupungin teettämästä kyselystä.

Liikennebarometri 2025 -kyselyyn pääsee tutustumaan täältä.

Huonoa on, vastasi yli kolmannes

Aikaisempien tutkimuskertojen tapaan eniten kielteisiä arvioita asukkailta sai autojen pysäköintimahdollisuudet Helsingin keskustassa: 24 prosenttia arvioi tämän melko ja 11 prosenttia erittäin huonoksi – yli kolmannes (35 %) helsinkiläisistä siis arvioi keskustan pysäköintimahdollisuudet huonoiksi.

Toisaalta kaupunkilaisten mielestä kehitystäkin on tapahtunut. Kun tarkastellaan vastausten keskiarvoa (asteikolla 1–5), asukkaiden tyytyväisyys parani vuodesta 2022 keskustan pysäköintimahdollisuuksien (2025: 2,78, 2022: 2,66) ja liikennejärjestelyiden selkeyden (2025: 3,81, 2022: 3,70) osalta.

Edeltävään, vuoden 2022 tutkimukseen verrattuna hieman entistä useampi asukas kertoi, ettei pysäköi Helsingin keskustassa koskaan (37 %, 2022: 33 %).

Yrityksiltä paljon risuja

Helsingin asukkaiden lisäksi yritysten edustajilta kyseltiin Helsingin liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikkumisolosuhteisiin liittyviä kysymyksiä.

Yritysvastaajien vastauksissa keskustan pysäköintimahdollisuudet saivat heikoimmat arvosanat: vastaajista puolet kokee pysäköintimahdollisuudet joko erittäin huonoksi tai melko huonoksi.

Yritysvastaajat kokevat asukkaita selvästi heikommaksi ajoneuvoliikenteen sujuvuuden, negatiivisten vastausten osuus on tämän osalta 29 prosenttia, kun asukkaiden kohdalla vastaava luku on 9 prosenttia. Myös liikennejärjestelyiden selkeys ja liikennejärjestelmän toimivuus saivat yritysedustajilta asukkaita jonkin verran negatiivisemmat arviot.

Haastatelluista Helsingin asukkaista enemmistö (68 %) pitää liikennejärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena erittäin tai melko hyvänä. Yritysten edustajista vastaava osuus on 43 prosenttia.

Kiitosta jalankulusta

Kyselyn perusteella ja asukkaiden keskuudessa parhaan arvion sai jalankulun liikkumisolosuhteet sekä joukkoliikenteen toimivuus: 83 prosenttia vastaajista arvioi nämä joko erittäin tai melko hyväksi. Seuraavaksi eniten positiivisia vastauksia saivat liikennejärjestelyjen selkeys (hyvien osuus 69 %), liikennejärjestelmän toimivuus kokonaisuutena (68 %), pyöräliikenteen liikkumisolosuhteet (59 %), autoliikenteen pysäköintimahdollisuudet muualla kuin keskustassa (53 %) ja autoliikenteen sujuminen (51 %).

Asukkaista 79 prosenttia kokee yleisesti liikenteen Helsingissä erittäin tai melko turvalliseksi. Liikkumismuodoista turvallisimpana pidetään joukkoliikennettä ja turvattomimpana sähköpotkulautoja.

Turvallisuuden kokemus vahva

Kaupunkilaiset kokevat liikenneturvallisuuden Helsingissä hyväksi. Vastaajista 18 prosenttia kokee liikenteen erittäin turvalliseksi, 61 prosenttia melko turvalliseksi, 14 prosenttia ei turvalliseksi tai turvattomaksi ja 6 prosenttia melko turvattomaksi.

Erittäin turvattomana liikennettä pitää hyvin harva (alle 1 %).

Miehet kokevat liikenneturvallisuuden yleisesti hieman paremmaksi kuin naiset, turvallisuuden tunne liikenteessä myös vähenee iän myötä. Nuorten, 18–24-vuotiainen joukosta 87 prosenttia kokee liikenteen erittäin tai melko turvalliseksi, 61–74-vuotiaiden ryhmässä vastaava osuus on 69 prosenttia.

Turvattomimpana pidetään sähköpotkulaudalla liikkumista, jota lähes 63 prosenttia pitää turvattomana ja vain 10 prosenttia erittäin tai melko turvallisena. Nuorimmassakin ikäryhmässä (18–24-vuotiaat) suuri osuus (45 %) kokee sähköpotkulaudat turvattomaksi.

Kyselyn perusteella asukkaista 51 prosenttia tekee päivittäiset matkansa kuten työmatkat, opiskelumatkat tai vastaavat liikkumiset pääsääntöisesti joukkoliikenteellä, 22 prosenttia henkilöautolla, 14 prosenttia jalkaisin ja 11 prosenttia pyörällä.

Yritysten edustajat arvioivat henkilöstön tekevän yleisimmin työmatkat lähes yhtä lailla henkilöautoa (45 %) kuin joukkoliikennettä (43 %) käyttäen.

Espoossa pysäköinti tukaloituu

Naapurikaupunki Espoossakin on pysäköinnin suhteen haasteita ja edessä on pysäköintitilan väheneminen.

Espoossa on päätetty kieltää pysäköinti kolmellakymmenellä kadulla ympäri kaupunkia, uutisoi HS.fi vastikään.

Syynä kielloille on useita kuten se, että monet näistä kaduista ovat kapeita. Autojen pysäköinti katujen varsilla voi siten heikentää näkyvyyttä ja hankaloittaa pelastusajoneuvojen kulkua, talvikunnossapitoa ja jätehuoltoa – tai haitata tonteille pääsemistä.