Tässä ovat Päitsin sankarit – onnea myös tuoreille voittajille!

84. Päijänteen ympäriajo tarjosi haasteita 28 maastokokeen lisäksi koko viikonlopun mittaisen rapakelin muodossa.

Vantaan Vauhtikeskus sai kunnian tarjota puitteet suurelle suomalaiselle seikkailulle, joksi Päitsiä nykyään kutsutaan. Sunnuntain viimeinen maastokoe ajettiin osin monelle tutulla radalla, mutta helpoksi sitä ei voi kuvailla. Viimeisen niitin haasteiden saralla tarjosi sää.

Siirtymä pienestä tihkusta sakeaan räntäsateeseen tapahtui hetkessä ja rapa lensi siinä määrin, että kuivana ei selvinnyt edes katsomossa. Ajoittain näkyvyys radalla oli niin onneton, että osa kuljettajista luopui jopa ajolaseistaan maaliin selvitäkseen.

Juhlatuulta maalissa keli ei kuitenkaan himmentänyt. Kaksipäiväisen urakan suorittaminen on jo voitto itsessään varsinkin ensikertalaisille.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yksi maan vanhimmista

Päitsi, virallisemmin Päijänteen ympäriajo, on endurokilpailu ja yksi Suomen vanhimpia yhtäjaksoisesti
järjestettyjä urheilukilpailuja. Se ajetaan kevättalvella, jolloin ajo-olosuhteet saattavat olla vielä talviset ja
siten hyvinkin haastavat. Kilpailu on kaksipäiväinen.

Vuonna 1927 ensimmäisen kerran ajettu kilpailu on jätetty ajamatta ainoastaan sodan takia vuosina 1940-
1948. Vuonna 2019 Päitsi ajetaan peräti 84. kerran, ja ensimmäisestä Päitsistä on kulunut yli 90 vuotta.

Huippuvuonna 1991 kilpailuun starttasi 264 kuljettajaa, mutta maalin asti heistä pääsi vain 42 prosenttia.
Helpoin keli puolestaan oli vuonna 2005, jolloin osallistujista 90 prosenttia saavutti maalin.

Suuri suomalainen seikkailu houkuttelee joka vuosi mukaan paitsi vanhoja endurokonkareita, niin myös
noviiseja, joilla ei välttämättä ole lainkaan aikaisempaa kokemusta endurokilpailuista.

Päijänneajo on siitä ainutlaatuinen kilpailu, että se on kaksipäiväinen, ja kilpailun aikana kuskeille kertyy
ajokilometrejä huimat noin 700-800 kilometriä. Maastokokeita on 20-30 ja niiden kilometrimäärä on yhteensä yli
200 kilometriä. Ajoaikaa kertyy kumpanakin päivänä noin kymmenen tuntia, ja maastokokeiden ajoaikakin
on viikonlopun aikana noin kuusi tuntia.

Suurin osa Päitsin ajosta on kuitenkin niin sanottuja siirtymiä, jotka tarkoittavat siis maantieajoa muun
tieliikenteen seassa maastokokeelta seuraavalle.

Lähde: Päijänne-enduro.fi

Vahvalla ajolla voittoon

Päijänneajon paremmuusjärjestys ratkesi käytännössä jo lauantaina Eemil Pohjolan venytettyä vahvalla ajolla etumatkansa lähes viiteen minuuttiin.

– Kaaduin tänään ykköspätkällä ja siihen meni jonkun verran aikaa. Muuten olen ajellut aika varman päälle, Pohjola kommentoi tilannetta päivällä Juustoportin tiivistystauolla, kun takana on 22/28 maastokoetta.

Maalissa voittajan ei tarvinnut peitellä tyytyväisyyttään.

– Nyt on erittäin hyvä fiilis, eikä viikonloppu olisi voinut mennä paremmin. Oli hienoa ajaa koko viikonloppu kärjessä.

Sunnuntaina eroa yleiskilpailun toisena ajaneeseen ja viime vuonna koko kilpailun voittaneeseen Aleksi Jukolaan kertyi lisää. Maalissa kärkikaksikolla oli kellon mukaan eroa lähes seitsemän ja puoli minuuttia.

– Ihan ok viikonloppu on silti ollut, mitä nyt tänään aamupäivällä olen kaatuillut tosi paljon ja tutustunut paikalliseen maaperään, Jukola vitsaili.

Kolmannen sijan kaksipäiväisen mittelön ja kärkeä kovemman kamppailun päätteeksi nimiinsä kirjautti Eemil Helander.

Hyvässä johtoasemassa Päitsin kiersi myös Sanna Kärkkäinen, joka ajoi lauantaina Päitsillä ensimmäisenä naisena koskaan B-luokan voittoon. Ensimmäisen päivän suoritus oli siinämäärin nousujohteinen, että Vierumäellä vietetylle yötauolle saavuttaessa suuria paineita ei enää ollut.

– Nyt on tosi hyvä fiilis, eikä edes väsytä kauheasti. Aamupäivällä meno oli ensin vähän kankeaa, mutta päivä eteni nousujohteisesti. Pystyin luottamaan siihen, että jaksan vääntämään loppuun asti, eikä kuntoni petä, kun taas tuntui, että miehet alkoivat hyytyä iltaa kohden, järjestäjien haastattelema kuljettaja totesi.

Sunnuntai eteni niin ikään Kärkkäisen tahdittamana ja Vantaalla runsaslukuinen yleisö palkitsi maailman nopeimman naispuolisen endurokuskin ansaituin aplodein. Yleiskilpailussa Kärkkäinen kirjasi nimiinsä lopulta sijan 23.

B-luokan pistetilin karttuessa edessä on mahdollisuus yhden unelman toteutumiseen, eli sarjanousu pykälää ylemmälle tasolle A-luokkaan.

Trophy-reitin voittoon ajoi Jaakko Schildt, josta tulee näin ensimmäinen Trophy-kiertopalkinnon saaja.

Mestarit lavalla

Vantaan Vauhtipuistoon kerääntynyt katsojajoukko pääsi todistamaan myös ainutlaatuista mestarikattausta, kun palkintokorokkeelle nousivat entiset mestarit runsain joukoin.

Vastaavaa kattausta kotimaista moottoriurheilukokemusta näkee samalla lavalla vain harvoin.

Päitsin kiertäminen viikonlopun olosuhteissa olisi ollut melkeinpä mitalin arvoinen jokaiselle maaliin ajaneelle, mutta tässä kisassa himotuin voitto on luokkavoiton sijaan yleiskilpailun kärkipaikka.

Palkintoseremonian aikana pahimmilleen äitynyt keli oli viedä kuohuvan juhlajuomankin mennessään, mutta yleisön onneksi suurin kylpy koettiin silti podiumilla.

Yleiskilpailun voittaja ansaitsee myös kiinnityksen legendaariseen Päitsi-kilpeen, ja kolmella Päitsi-voitolla kilven ansaitsee omakseen. Siinä siis yksi syy osanottajien vuosia kestävään sitkeyteen haastavassa kisassa.

Sunnuntaina ensimmäistä kilpikiinnitystään pääsi juhlistamaan Eemil Pohjola.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen Lähde: Päijänne-enduro.fi

Päitsin yleiskilpailun 10 parasta 2019:

1.    Eemil Pohjola
2.    Aleksi Jukola
3.    Eemil Helander
4.    Antti Hänninen
5.    Mika Tamminen
6.    Roni Kytönen
7.    Henri Himmanen
8.    Joni Kaivolainen
9.    Teemu Lehtimäki
10.    Henry Olenius

Kaikki sarjat kattava tulosluettelo löytyy täältä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy