Uusi liikennevakuutuslaki: vinkit sähköisten liikkumisvälineiden vakuuttamiseen ja ajosääntöihin

Kesäkuun alusta voimaan tullut uusi liikennevakuutuslaki edellyttää liikennevakuutuksen hankkimista useammalle sähköiselle liikkumisvälineelle, kuten sähköpotkulaudoille.

Uudistettu liikennevakuutuslaki tuli voimaan 1.6.2024, mikä pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon.

Uusi laki tuo vakuutusturvan piiriin monenlaisia moottorilla kulkevia laitteita, kuten sähkömopot ja sähköpotkulaudat, mitkä eivät ole aiemmin vaatineet minkäänlaista vakuutusta. Lain ulkopuolellle jäävät kuitenkin esimerkiksi sähköavusteiset polkupyörät, jotka edellyttävät liikkuakseen myös polkemista.

Muistisääntönä luku 25 – nämä laitteet tulee vakuuttaa

Liikennevakuuttamisen uudet säännökset voi tiivistää luvun 25 ympärille. Yli 25 kg painavat tai kovempaa kuin 25 km tunnissa kulkevat sähköiset liikkumisvälineet tulee vakuuttaa. Laissa on kuitenkin esimerkiksi sähköpyörien ja sähköpyörätuolien vakuuttamisen osalta poikkeuksia, jotka saattavat aiheuttaa kuluttajissa hämmennystä.

Oman ajoneuvon vakuuttamisvelvollisuuden voi selvittää Liikennevakuutuskeskuksen luoman helpon testin avulla osoitteessa hurinatesti.fi. Se sisältää kansantajuiset perustelut liikennevakuutuslain sisällöstä, ja tukee kuluttajaa myös ajoneuvojen tieliikennekelpoisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

– Itse perussääntö vakuuttamisen osalta on uudessa laissa selkeä, mutta muutamat poikkeukset voivat aiheuttaa harmaita hiuksia. Siksi olemme tehneet verkkotestin, joka auttaa kuluttajaa selvittämään vakuuttamisvelvollisuuden juuri hänen laitteensa osalta, Liikennevakuutuskeskuksen vakuutuspäällikkö Lauri Linna kertoo.

Jalankulkijan, pyöräilijän vai mopon säännöillä?

Sähköisten liikkumisvälineiden teknisistä ominaisuuksista riippuu, minkä sääntöjen mukaan niillä liikutaan.

Uuden lain myötä sähköiset liikkumisvälineet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan niiden teknisten ominaisuuksien perusteella:

1. Jalankulkijan säännöt: Laitteet, joiden rakenteellinen enimmäisnopeus on 15 km/h ja teho enintään 1 kW, rinnastetaan laitteen käyttäjä jalankulkijaan.
2. Pyöräilyn säännöt: Kun laitteen enimmäisnopeus on 25 km/h ja teho enintään 1 kW, se luokitellaan kevyeksi sähköajoneuvoksi, jolla ajetaan kuten pyörällä – noudatetaan pyöräilyn liikennesääntöjä.
3. Mopoilun säännöt: Jos edellä mainitut lukemat ylittyvät, puhutaan rekisteröitävistä ajoneuvoista.  Kun enimmäisopeus on 45 km/h ja teho enintään 4 kW on ajoneuvo tieliikennekäytössä pystyttävä rekisteröimään mopoksi ja ajettava mopoilun sääntöjen mukaan.  

– Esimerkiksi vuokrakäytössä olevat sähköpotkulaudat ovat kevyitä sähköajoneuvoja, joiden rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h. Eli niillä ajetaan pyöräilysääntöjen mukaan pyöräilylle tarkoitetuilla väylillä, ei jalkakäytävillä. Ratkaisevana tekijänä on nimenomaan rakenteellinen enimmäisnopeus: mikään tilapäinen nappi-, valikko- tai esimerkiksi geofencing-rajoitus ei tätä muuta, selventää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti.

Markkinoilla on myös tieliikennekelvottomia laitteita – ”ostajan oltava tarkkana”

Myynnissä on myös laitteita, jotka eivät nopeutensa tai tehonsa puolesta ole tieliikennekelpoisia Suomessa. Näiden myynti ei ole kiellettyä, mutta ostajan on oltava tarkkana, ettei tule hankittua ajoneuvoa, jota ei voi käyttää tieliikenteessä.

– Viimekädessä vastuu on aina käyttäjän: kuljettajan on tiedettävä millä laitteella on liikenteessä, Ruutti korostaa.

Jos mieli palaa metsään, käyttäjän on selvitettävä, voiko laitteella liikkua maastossa, ja missä siellä.

– Sähköavusteisellakin polkupyörällä saa liikkua maastossa, mutta siitä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa. Virallisia reittejä kannattaa suosia. On myös muistettava, että yli 25 km/h kulkevat tai yli 1 kW tehoiset laitteet vastaavat moottoriajoneuvoa. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kulkeminen maastossa vaatii aina maanomistajan luvan, Ruutti muistuttaa.

Lähde: Liikennevakuutuskeskus