Väyläasetus voimaan tammikuussa – lausuntokierroksen anti poiki tukun muutoksia

Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään 21. marraskuuta 2018 antanut asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasoista.

Pitkän rupeaman päätteeksi lopulliseen muotoonsa saatettu asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2019. Pääväyliksi valittiin maantiet ja rautatiet nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.

Liikennemäärien kehittymistä seurataan ja asetusta päivitetään tarpeen mukaan, ministeriöstä kerrotaan. Liikennemäärien lisäksi on huomioitu alueellinen saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet.

– Pitkä työ on nyt saatu päätökseen. Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja, ja ne otimme valmistelussa myös huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

– Pääväylät palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi, Berner jatkaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Viisi faktaa asetuksesta:

1. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella. Väylät ilmenevät tämän tiedotteen kartasta.

2. Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa.

3. Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.

4. Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h. Henkilöliikenteen rautateillä nopeus pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.

5. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.

Miten lausunnot huomioitiin?

Asetus on pitkän rupeaman tulos. Runkoverkosta oli ensimmäisiä esityksiä jo vuonna 2004.

Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti viimeisimmän valmistelun joulukuussa 2017. Se linkittyi maantielain ja ratalain uudistuksiin. Uutena asiana mukaan valmisteluun tuli se, että asetuksella määritellään myös väylien matkojen ja kuljetusten palvelutasosta.

Asetusluonnos oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa 2018 ja kuten arvata saattaa, lausuntoja tuli runsaasti. Ministeriön mukaan ne on myös huomioitu jatkovalmistelussa. Lausuntokierroksen jälkeen järjestettiin vielä avoin kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus suullisesti tuoda esiin näkemyksiä ehdotuksesta. Myös nämä kuulemistilaisuudessa esitetyt näkökulmat on huomioitu valmistelussa, ministeriö vakuuttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lopullisessa asetuksessa huomioidut pääväylät

Rautateillä pääväyliksi luetaan seuraavat:
1. Helsinki asema – Turku satama
2. Turku asema – Toijala
3. Kerava asema – Vuosaari
4. Huopalahti – Havukoski
5. Helsinki asema – Riihimäki asema
6. Riihimäki asema – Tampere asema
7. Tampere asema – Seinäjoki asema
8. Seinäjoki asema – Vaasa
9. Seinäjoki asema – Oulu asema
10. Oulu asema – Kemi
11. Kemi – Rovaniemi
12. Kemi – Tornio-raja
13. Oulu asema – Vartius-raja
14. Tuomioja – Rautaruukki
15. Kokkola – Ykspihlaja
16. Helsinki asema – Lahti
17. Riihimäki asema – Lahti
18. Lahti – Kouvola asema
19. Kouvola asema – Kotka satama ja Kotka Mussalo
20. Juurikorpi – Hamina
21. Kouvola asema – Lappeenranta
22. Luumäki – Vainikkala asema
23. Lappeenranta – Joensuu asema
24. Imatra tavara – Imatrankoski-raja
25. Iisalmi – Ylivieska
26. Kouvola asema – Kuopio
27. Kuopio – Kontiomäki
28. Jyväskylä – Pieksämäki asema
29. Jyväskylä – Äänekoski
30. Tampere asema – Jyväskylä
31. Tampere asema – Rauma
32. Kokemäki – Tahkoluoto

Ja maanteistä nämä osuudet:
1. Valtatie 1 Helsinki – Turku
2. Valtatie 2 Helsinki – Pori
3. Valtatie 3 Helsinki – Tampere – Jalasjärvi
4. Valtatie 3 Laihia – Vaasa
5. Valtatie 4 Helsinki – Lahti – Jyväskylä – Oulu – Keminmaa – Rovaniemi – Inari
6. Valtatie 5 Lusi – Mikkeli – Kuopio – Iisalmi – Kajaani
7. Valtatie 6 Koskenkylä – Kouvola – Imatra – Joensuu – Kajaani
8. Valtatie 7 Helsinki – Vaalimaa
9. Valtatie 8 Turku – Pori – Vaasa – Ytterjeppo – Kokkola – Oulu
10. Valtatie 9 Turku – Tampere – Jyväskylä – Kuopio – Joensuu – Niirala
11. Valtatie 12 Rauma – Tampere – Pälkäne – Tuulos – Lahti – Kouvola
12. Valtatie 15 Kotka – Kouvola
13. Valtatie 18 Seinäjoki – Laihia
14. Valtatie 19 Jalasjärvi – Seinäjoki – Ytterjeppo
15. Valtatie 21 Tornio – Kilpisjärvi
16. Valtatie 25 Hanko – Mäntsälä
17. Valtatie 29 Keminmaa – Tornio
18. Kantatie 40 Turun kehätie
19. Kantatie 50 Kehä III
20. Seututie 103 Vuosaaren satamatie
21. Seututie 355 Merituulentie
22. Yhdystie 1851 Suikkilantie

Mikä muuttui alkuperäisestä?

Lausuntokierroksen ja kuulemisien jälkeen pääväyliin tehtiin seuraavat lisäykset:

Maantiet: maantieyhteydet Vuosaaren, HaminaKotkan ja Turun satamiin, VT 21, VT 9 Niiralan raja-asemalle asti, VT 8 puuttuvat osat ja VT 6 välillä Joensuu–Kajaani.

Rautatiet: ratayhteys Kokkolan satamaan, ratayhteys Vuosaaren satamaan, rautatie Helsinki–Vantaan lentoasemalle (Kehärata), rautatie Turun satama–Toijala (tavaraliikenteen profiili), rataosuus Helsinki–Turku liikenneprofiililtaan henkilöliikenteen radaksi, rautatie Kemistä Tornio-rajalle, rautatieyhteys Porin Tahkoluotoon, rautatieyhteys Raahessa Rautaruukille ja rataosuudet Kouvola-Kuopio ja Lappeenranta-Joensuu liikenneprofiililtaan tavara- sekä henkilöliikenteen radaksi.

Vielä lausuntokierroksella esitys oli nimellä runkoverkkoasetus. Palautteen perusteella nimi aiheutti runsaasti väärinymmärryksiä ja siksi asetuksen nimeä on muutettu sen tavoitteita paremmin kuvaavaksi: asetus pääväylistä ja niiden palvelutasoista.

Monilla maakunnilla on ollut huoli siitä, että oman seudun väyliä jää asetuksen ulkopuolelle ja siksi vaille investointeja.vMinisteriön mukaan huoli on aiheeton, sillä asetuksella ei päätetä investoinneista.

Väyläverkoston investoinneista ja kehittämisestä päätetään tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ei nyt annettavassa asetuksessa. Kunnossapidon tasosta maantieverkolla säädetään myös uudistetussa maantielaissa

Lähde ja grafiikka: Liikenne- ja viestintäministeriö Kuvitus: Moottorin arkisto/Lauri Ahtiainen ja Henri Posa

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy