Vedyn voimalla: ”Vetyautoilla tärkeä rooli pitkällä aikavälillä”

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio: ”Kehityksen ajureina toimivat edistykselliset yritykset, jotka liisaavat vetyautoja työsuhdeautoiksi.”

Liikenteen käyttövoimamurros jyllää myös meillä Suomessa, vaikka aivan valtaosa noin 2,7 miljoonasta henkilöautosta on yhä polttomoottorikäyttöisiä ja etenevät fossiilisten polttoaineiden voimin.

Mutta mikä rooli vedyllä voisi olla yksityisautoilussa? Moottori kysyi asiantuntijoilta näkemyksiä, jotka esitellään neljän artikkelin voimin. Tässä artikkelissa näkemyksensä vetyautoilusta esittää tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on monitieteinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka työn keskiössä on vastuullinen ja kestävä tulevaisuus. Tuotetun näkemyksellisen tulevaisuustiedon tavoitteena on antaa välineitä vastuulliseen päätöksentekoon ja herättää yhteiskunnallista keskustelua.

Kuinka tärkeä rooli vetyautoilla on liikenteen päästöjen vähentämisessä?

– Pitkällä aikavälillä hyvinkin tärkeä. Vaikka moottori sinänsä on sähkömoottori, ei tarvita niin isoja akkuja kuin sähköautoissa. Päästöinä on vain vettä.

Mitkä ovat keskeisimmät edistysaskeleet, jota tarvitaan, jotta vetyautoilu voisi yleistyä Euroopassa ja eritoten Suomessa?

– Jakeluverkostoa tulee edistää nokkapainotteisesti ja asenteiden muokkaamisessa on paljon työtä. Räjähdysvaaraa pelätään varmaan pitkään. Kolmanneksi tarvitaan useampien isojen autonvalmistajien investointihalukkuutta. Alustavasti arvelisin, että kehityksen ajureina toimivat edistykselliset yritykset, jotka liisaavat vetyautoja työsuhdeautoiksi.

Kuinka lähellä tai kaukana on aika, että vetyautoilu on aito vaihtoehto kotitaloudelle?

– Riippuu tehtävistä päätöksistä. Arvaan, että todennäköisesti noin vuonna 2040, toivottavasti jo vuonna 2030. Työsuhdeautoissa tämä tulee ensin.

Millaisia kuluttajilla suunnattuja hankintatukia tai muita kannustimia tarvitaan, jotta tulevaisuudessa tavallisella kotitaloudella olisi mahdollista valita vetyauto arkiautokseen?

– Riippuu aikavälistä. Suomen autokanta uusiutuu kolmella tavalla: käytetyt tuontiautot, uudet autot ja vanhojen poistuma. Ympäristön kannalta käytetyt tuontiautot ovat järjestelmän isoin ongelma, joka ratkeaa vain EU-tason päätöksillä. Uusien autojen verotuksessa tulee tulevaisuudessa ottaa laajemmin huomioon eri ympäristövaikutukset eikä ainoastaan fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä.

– Täytyy pitää huolta myös eniten saastuttavien autojen poistumasta, esimerkiksi romutuspalkkioiden myötä. Muuten autokanta kasvaa ja sitä myötä liikennemäärät ja sitä myötä ympäristövaikutukset. Kokonaispäästöt ovat kuitenkin aina autojen määrä kertaa keskimääräinen liikennesuorite kertaa kilometriä kohden lasketut keskimääräiset (ominais)päästöt.

Tulisiko mahdollisten hankintakannustimien tai verohelpotusten olla teknologianeutraaleja?

– Pitäisi, mutta ympäristöohjaavuudessa tulisi ottaa muitakin asioita kuin pelkät kasvihuonekaasupäästöt huomioon. Ei yritetä valita voittajia etukäteen, koska tilaa pitää jättää innovaatioille.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, valmistajat

a:8:{i:0;s:6:"103972";i:1;s:5:"82069";i:2;s:5:"78540";i:3;s:5:"92923";i:4;s:5:"41840";i:5;s:6:"104356";i:6;s:5:"42998";i:7;s:6:"106654";}