Vetävätkö väylät, kestävätkö tiet – liikenteen rahoitus huolettaa Paltaa

Liikenteen saavutettavuus tarkoittaa toimivaa väylästöä, jota pitkin ihmiset ja tavarat kulkevat ennakoitavasti, sujuvasti ja turvallisesti. Mutta riittävätkö rahat rapautuvan tiestön korjausvelan taklaamiseen?

Palvelualojen työnantajat Palta ry on huolissaan liikennealan tulevaisuuden näkymistä. Keskeisiä ajankohtaisia aiheita ovat Suomen sisäinen saavutettavuus, liikenneverkon rapautuva kunto sekä liikenteen verotuksen ja rahoituksen kaivattu ja pitkään valmisteltu kokonaisuudistus.

Palta tähdentää, että liikenne ja logistiikka ovat elintärkeitä sujuvan arjen mahdollistajia niin yksittäisille ihmisille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle: liikenteen ja logistiikan varassa ovat muun muassa päivittäinen liikkuminen ja toimivat kuljetukset.

Paltaa kiinnostaa tulevan seuraavan hallitusohjelman valmistelu eli liikenne- ja logistiikka-aloille tärkeiden aiheiden esiin nostaminen. Näin globaalisti epävakaina aikoina on hyvä mieltää sekin, että liikenne- ja logistiikka-ala ovat huoltovarmuuden ytimessä.

Vetävätkö väylät myös tulevaisuudessa?

Liikenteen saavutettavuus tarkoittaa toimivaa väylästöä, jota pitkin ihmiset ja tavarat kulkevat ennakoitavasti, sujuvasti ja turvallisesti.

Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen tuo esille, että Suomella on kattava ja toimiva väyläverkko, vaikka olemme harvaan asuttu ja maantieteellisesti kookas maa. Valtion maantieverkko tarkoittaa 78 000 kilometriä, joista pääväyliä on yli 5 500 kilometriä. Rataverkkoa on noin 6 000 kilometriä, joista pääväyliä 3 400 kilometriä.

Suomen maanteiden kunto ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.

Rapautuvia tienpintoja, murtuneita päällystyksiä, painumia ja kuoppia on ympäri maan, eikä siltojenkaan kunto herätä hurraahuutoja. Painorajoituksia on jouduttu asettamaan.

– Silti alueellinen saavutettavuus on vielä hyvällä tasolla.

Laitista kuitenkin huolettaa edustamiensa tahojen puolesta liikenneinfran kasvava korjausvelka, jota tiestöllä on 2,6 miljardin euron edestä. Radoilla vastaava luku on 1,7 miljardia euroa ja vesiväylillä 30 miljoonaa euroa.

Tuleeko lisärahaa korjausvelkaan?

Väylien kunnostamiseen tarvitaan rahaa ja sitä on näillä näkymin luvassa Liikenne 12 -suunnitelmaan sisältyvästä rahoitusohjelmasta vuosille 2026–2037 – mutta onko rahaa luvassa riittävästi?

Liikenne 12 -suunnitelma ja sen rahoitusohjelma on vielä kesken, mutta liikenne- ja viestintäministeriöstä on Laitisen mukaan ilmoitettu, että suunnitelma julkistetaan syksyllä siten, että se ehtii syyskaudella vielä eduskunnan käsittelyyn.

Järisyttävää lisärahoitusta ei ole odotettavissa. Laitisen mukaan Suomen väylien yhteinen korjausvelka kipuaa arviolta kuuteen miljardiin euroon vuonna 2037.

Korjausvelan hoitoa tai edes sen kasvun taklaamista ei helpota sekään, että valtion keräämät verotulot tieliikenteestä ovat laskussa. Taustalla on autoilun päästöperusteinen verotusmalli.

Kun vähäpäästöiset ja täyssähköiset henkilöautot kasvattavat osuuttaan autokannasta, vähenee samassa suhteessa valtion tältä osin keräämä veropotti.