Via Baltica sähköautolla: Seikkailu alkaa – auto Tallinnan laivaan ja nokka kohti Eurooppaa!

Via Baltica on yksi reittivaihtoehto, kun omalla autolla suuntaa Eurooppaan. Moottori aloitti kesäisen roadtripin sähköautolla Eurooppaan laivamatkalla Viroon.

Volkswagen ID.4 -sähköauton ajoakku on ladattu lähes täyteen, että heti ensimmäisenä ei tarvitse Tallinnassa autoa ladata. Se oli suunnitelma, kun kesäinen roadtrip pitkin Via Balticaa kohti Eurooppaa alkoi.

Kun matkasta kertoi etukäteen joillekin ihmisille, ensimmäinen kysymys oli, että kuinka sähköautolla uskaltaa lähteä Eurooppaan ja varsinkin Baltian läpi. Miten autoa voi ladata matkan varrella? Se tämän jutun tarkoituksena olikin selvittää, että miten autoa voi matkalla ladata, vaikka allekirjoittaneen fiilikset etukäteen olivatkin hyvin rauhalliset ja luottavaiset.

Kun omalla autolla lähtee Eurooppaan, tietyt asiat on hyvä olla selvitettynä etukäteen ennen reissun alkua. Laivamatka sekä meno- että paluumatkalle oli luonnollisesti varattu etukäteen, jolloin ne saa myös hieman edullisemmin, kuin aivan viime hetkillä varatessa. Kesäaikana varsinkin viikonloppuisin voi olla myös loppuunmyytyä jo hyvissä ajoin ennen matkaa.

Matka alkoi torstaiaamuna ja laiva oli arvatenkin autoista hyvin täynnä. Lähtö oli Eckerö Linen M/S Finlandia -laivalla Helsingin Länsisatamasta kello yhdeksän. Kun auton kanssa lähtee liikkeelle, lähtöselvityksessä täytyy olla hyvissä ajoin, autojen lähtöselvitys Eckerö Linellä sulkeutuu 60 minuuttia ennen laivan ilmoitettua lähtöaikaa. Lähtöselvityksen sulketumisajat riippuvat myös siitä, millä laivayhtiöllä matkustaa, joten käytettävän laivayhtiön lähtöselvitysajat on hyvä selvittää etukäteen käytettävän laivayhtiön nettisivuilta tai muista matkustusohjeista. Lähtöselvityksessä matkalaisten passit tai henkilökortit on hyvä olla auton matkustamossa valmiina.

Auton laivaan ajaminen on ensikertalaiselle aina uusi kokemus. Siinä ei ole kuitenkaan mitään ihmeellistä, kun noudattaa satamahenkilökunnan ohjeita.

Ulos laivasta ja Tallinnasta

Merimatka Tallinnaan kestää pari tuntia, jonka jälkeen autolla ajetaan ulos laivasta. Tallinna on tullut tutuksi vuosien saatossa, joten sieltä oli tavoitteena päästä ulos niin nopeasti kuin mahdollista ja suunnata auton nokka kohti muita Baltian maita ja niiden läpi johdattavaa Via Balticaa eli E67-tietä. Itse asiassa koko Baltian läpi olisi tarkoitus ajaa mahdollisimman nopeasti, viivähtää vain yksi yö Latviassa Riikassa ja jatkaa matkaa kohti Varsovaa, joka olisi reissun ensimmäinen varsinainen kohde. Varsovassa olisi tarkoitus olla perillä kaksi yötä.

Kun laivallinen henkilöautoja, rekkoja ja busseja työntyy ulos laivasta Tallinnan satamassa, sataman seudun kadut ovat samantien tukossa ja muutamat tietyöt hidastavat lisää.

Mutta matkassa ollaan kiireettömästi, hermoilla ei kannata. Tallinnan läpi ajaminen ja ulosajo kaupungista kestävät noin kolme varttia, jonka jälkeen päästään asiaan – Via Baltica eli tie E67 avautuu hyväpintaisena edessä!

Myös ajokeli on upea – kylmä ja kolea kesäkuun alku jää Suomeen ja lämpöä lahden toisella puolella on jo heti selvästi enemmän. Sääennusteet ovat luvanneet myös Baltiaan ja Puolaan hellelukemia, kun Suomessa kärvistellään hädintuskin 10 asteen lämmössä – ainakin vielä viikon verran.

Via Baltica, jota pitkin matkaa lähdetään taittamaan, aukeaa heti Tallinnan kaupungin ulkopuolella leveänä ja hyväpintaisena moottoritienä. Liikennettä torstaina aamupäivästä on myös melko vähän.

Pärnu on edes pienen pysähdyksen arvoinen

Via Baltican varrelle sattuu monelle suomalaiselle tuttu kaupunki Pärnu. Laivan tukevan aamupalan jälkeen Pärnu on myös ensimmäinen pysähdys- ja autonlatauskohde. Sopiva paikka löytyi paikallisen Audi Centerin pihalta ja lataus käynnistettiin We Charge -applikaation avulla.

Lounaan jälkeen on hetki aikaa tutustua Pärnuun ja sen kuuluisiin hiekkarantoihin. Pärnu onkin saanut Viron kesäpääkaupungin arvonimen pitkien hiekkarantojensa ja merellisen ilmapiirinsä vuoksi. Tänne voisi jäädä pidemmäksikin aikaa.

Pärnussa on nähtävillä myös se, mikä saattaa olla yleinen näky myös Suomessa pian, kun myös Suomi on Viron ohella nyt puolustusliitto Naton jäsen. Brittiläiset Nato-joukot yhdessä virolaisten sotilaiden kanssa ovat esittelemässä itseään ja toimintaansa keskellä Pärnun kaupunkia, puiston reunalla.

Pärnun hiekkarannat houkuttelevat – niinkuin ne houkuttelevat tuhansia kesävieraita Suomestakin joka kesä. Mutta niitä ei jäädä ihailemaan sen enempää tällä kertaa. Matka jatkuu kohti Latviaa ja ensimmäistä yöpymiskohdetta, Riikaa.

Pärnun jälkeen Via Balticalla alkaa iso tietyömaa, joka jatkuu useita kilometrejä. Via Baltica hyväksyttiin jo 90-luvulla yhdeksi Euroopan keskeisistä tieyhteyksistä, ja se on alusta alkaen saanut erilaisia tukia EU:n rahastoista. Rahaa on käytetty muun muassa ohikulkuteiden rakentamiseen, päällysteen parantamiseen, uusiin siltoihin ja tasoristeysten poistamiseen, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen kertoo.

Via Baltica onkin erittäin tärkeä logistinen reitti myös tavarankuljetuksia ajatellen Pohjolasta kohti keskisempää Eurooppaa ja päinvastoin. Rekkaliikennettä Via Balticalla on runsaasti ja varsinkin Latviaa kohti edettäessä rekkaliikenne vain kasvaa.

Latviasta löytyy kattava latausverkosto

Matka Viron läpi etenee sukkelaan ja pian Pärnun jälkeen ollaan jo Latvian rajalla.

Kun ollaan EU:ssa, vanhat raja-asemat ja rajatarkastukset ovat muisto vain, niistä Latvian rajalla kertovat pikkuhiljaa ränsistyvät vanhat rajarakennukset sekä Volkswagenin navigointijärjestelmän ilmoitus maan rajan ylityksestä. Kaikki liikenne, niin henkilöautot, kuin amerikkalaisia sotilaspoliisi-Hummereita kuljettavat kuljetusrekat ja muukin rekkaliikenne soljuu peräkanaa rajan yli.

Via Baltica kulkee Pärnusta aina Latvian Riikaan saakka ihan Itämeren rantaa myötäillen. Matkalla on lukuisia hiekkarantoja sekä luonnonpuistoja, jotka ovat pysähtymisen arvoisia.

Latviassa levähdyspaikoiltakin voi löytää valtakunnallisen e-mobi -sähköauton latauspisteen. E-mobi on Latvian valtion ylläpitämä latausverkosto ja e-mobin latauspisteitä on tätä kirjoittaessa noin 150 kappaletta ympäri Latviaa. Latauslaitteet on sijoiteltu tasaisin välimatkoin ympäri maata, joten sähkö ei autolijalta Latviassa pitäisi loppua.

Latviassa ajokulttuuri myös hieman muuttuu. Via Baltica muuttuu Latvian puolella leveäkaistatieksi, joka tarkoittaa sitä, että tiessä on lähes yhden kaistan levyinen piennar, mutta ei kuitenkaan kahta kaistaa per suunta. Rekat ja ne ajoneuvot, jotka ajavat hiljempaa kuin mitä nopeusrajoitus on, väistävät pientareelle antaen tietä muulle liikenteelle ja välillä kahdella kaistalla onkin rinnakkain neljä ajoneuvoa.

Iltaa kohti E67:n liikenne alkaa hiljentyä – samalla kuin ensimmäinen yöpaikka eli Riika lähestyy. Riikaan saavutaan illalla pienessä vesisateessa.

Matkan aikana autoa ladattiin kaksi lyhyttä latauskertaa, Pärnussa vähän pidempi, vajaa 20 minuuttia ja vielä vastaan tulleella Ionityllä muutama minuutti, wc-tauon ja kahvin noudon ajan, yhteensä noin 25 minuuttia. Ladattua energiaa kahdesta lyhyestä pysähdyksestä auton akkuun tuli noin 27 kilowattituntia.

Riikassa tulee vastaan myös pieni yllätys – tiet Riikan kaupungissa ovat tavattoman huonokuntoisia. Kun maantiellä ajettiin erinomaista kestopäällystettä pitkin, kaupunkiin saavuttaessa teiden kunto muuttuu totaalisen päinvastaiseksi.

Kaupungissa tien pinnasta löytyy paikkaa paikan vierestä ja niiden vierestä reikiä, mitä ei ole ehditty vielä paikata. Suomessakin on huonokuntoisia teitä, mutta Riikan teiden huonokuntoisuus vetää melkein voiton.

Moottori teki kesäkuussa 2023 roadtripin Eurooppaan Volkswagen ID.4 -sähköautolla, menomatka Via Balticaa ja E67-tietä pitkin Tšekin Prahaan saakka ja paluumatka Suomeen Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta. Juttusarjassa seuraamme, kuinka matkanteko pelkän sähkön voimin Euroopassa onnistui.

Teksti ja kuvat Manu Tuppurainen

Lisää aiheesta

• Via Baltica sähköautolla: Hyvä matkasuunnitelma auttaa reissun onnistumisessa – varaa lomakaudella autolle paikka laivasta ajoissa
• Päivän kuva: Liettualaisella latausasemalla ruuhkaa suomalaisista sähköautoista