Koeajo: Peugeot 3008 PureTech 130 Active haastaa Qashqain ja Atecan

Peugeot 3008 on persoonallinen päältä ja herkkä sisältä. Hyvää: suorituskyky, vaihteisto, tavaratilan muunneltavuus, persoonallinen olemus. Huonoa: herkkä ohjaus, takaistuinmukavuus, rajoitetut tuulilasinpyyhkimien toiminnot.

Moottorin 11/2016 katumaasturivertailussa ottivat toisistaan mittaa uusi Seat Ateca sekä suosikki Nissan Qashqai. Uusi Peugeot 3008 on näiden suora kilpailija luokassa, missä ranskalaiset ovat tähän asti esiintyneet varsin vaatimattomasti.

Nyt tuosta nöyristelystä ei ole tietoakaan. Peugeot 3008 on puhdasoppinen SUV, yhtä aikaa poikkeavan ja tyylikkään näköinen. Etenkin monipuoliset kyljen pokkaukset sekä pystyt takalyhdyt mustan poikkinauhan päällä kaunistavat.

Jotain tuttuakin designissa on. Keulan yleismuoto reunoille nousevine konepelteineen on kuin suoraan Nissanista, vain leijonakeulalla lisättynä. Voisi jopa luulla, että 3008 olisi se Qashqain sisarmalli, ei samaan allianssiin kuuluva Renault Kadjar.

Sittenkin käyttömukava

3008 ei kumartele myöskään sisätiloiltaan. Pokkausta, nappulariviä ja värinäyttöä vyöryy päälle siihen malliin, että ensikertalaista hirvittää. Mutta kun uskaltaa koskettaa, huomaa, että se tärkein eli käyttö onnistuu ilman kyyneleitä.

Ajoasentoon pätevät samat sanat. Istuin toivottaa tervetulleeksi, sillä se on suurikokoinen ja ergonominen. Ohjauspyörän (tai pikemminkin kahdeksankulmion) ja mittariston sijoittelua ei kannata vieroksua, sillä siihen tottuu hyvin nopeasti.

Uudentyyppisessä digimittaristossa on valittavana tavalliselta näyttävän näkymän ohella saabmainen pimennystoiminto sekä henkilökohtainen tila, missä eri mittareiden suhdetta voi valikoida. Kosketusnäyttö on nyt suomenkielinen, mistä iso kiitos.

Kritiikkiä saa näytön sijoitus, sillä sitä joutuu ainakin pidempi henkilö hieman kurottelemaan, sekä vanhanaikainen pyyhinviiksi, mistä puuttuu sadetunnistimen ja tihkukytkimen herkkyyden säädöt sekä kunnollinen kertapyyhkäisytoiminto.

Ota minut hellästi

Ajettavuudeltaan 3008 on hyvin herkkä tapaus.

Ohjauksessa tuota herkkyyttä esiintyy liikaakin, sillä autoa pitää luotsata poikkeuksellisen tarkoin ottein – muuten seurauksena on ajolinjalta ajautuminen ja kaistavahdin piippailu. Kun ratista pitää hellästi kiinni, 3008 kulkee suoraan, eikä ajettavuudessa ole valittamista.

Herkkyyden hyviä puolia löytyy roppakaupalla. Kolmisylinterinen moottori vetää kauniisti ja puhdikkaasti läpi koko kierroslukualueen. Myös lyhyttä vaihdekeppiä on ilo siirrellä. Ohjaus on nurkka-ajossa hyvin kevyt, ja 3008 myös kääntyy varsin ketterästi.

Ajomukavuuskin on kohdallaan. Melutaso säilyy kaiken aikaa korvalle ystävällisenä – myös siksi, että moottorin jyrinää tai alustan kolahteluja ei tarvitse kuunnella. Jousituskin on tehtäviensä tasalla ainakin Active-varustetason 215/65 R17 -järkirenkailla.

Takana toivomista

3008:n heikoin piirre paljastuu yllättäen takaistuimella. Istuin on kovempi kuin odottaisi, selkänoja tuntuu epämukavalta eikä pääntuki veny tarpeeksi ylös pidempää matkustajaa ajatellen. Tilaa sinänsä riittää joka suunnassa.

Tavaratilassa Peugeotin pitkät farmariperinteet elävät, niin katumaasturiluokassa kuin liikutaankin. Ei typeriä kikkailuja vaan konstailematon, syvä ja tasaiseksi laajentuva kontti helppokäyttöisellä, kahteen tasoon asettuvalla välipohjalla.

Peilataan lopuksi 3008:aa niihin Atecaan ja Qashqaihin. Ominaisuuksissa Peugeot ei jää jälkeen oikeastaan missään, pääsee monesti jopa edelle, ja saa suoraan sanottuna vertailuparin näyttämään aika tylsältä.

Taas yksi osoitus siitä, että ranskalainen autoteollisuus on löytänyt uudelleen sen jyväsen.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Petri Munukka