Koeajo: Škoda Octavia 1.5 TSI G-TEC tarjoaa vaihtoehdon lataushybridille
Škoda Octavia G-TEC -kaasuversio on ajettavuudeltaan vaivaton, mutta tankilla saa käydä tiuhaan. Hyvää: edulliset kilometrit, ajettavuus, käyntiäänet, vaihteisto. Huonoa: niukka bensiinitankki, tavallista pienempi tavaratila.
Škoda Octavia Octavia G-TEC -kaasuversio on pihi tapaus. Kaasuhybridin voimanlähde on puolitoistalitrainen TSI-moottori, jonka kyvyt riittävät aivan mainiosti keskikokoisen auton liikuttamiseen. Ainoastaan maantieohituksissa jää aika ajoin kaipaamaan kiihdytykseen pientä lisäruutia, mutta näinkin on hyvä.
Octavia on tšekkivalmistajansa syömähammas eli suosituin automalli, joita on valmistunut maailman teille jo yli seitsemän miljoonaa kappaletta. Hiljattain uusittuun Octaviaan on tarjolla mallihistorian monipuolisin voimalinjavalikoima, josta uutuutena mainittakoon kevythybriditekniikka. Kaasu-Škoda on ajossa miellyttävän hiljainen, voimalinja pelaa jouheasti yhteen, eikä moottorin käyntiääni häiritse.
Koeajossa ei ole minkäänlaisia ongelmia, kunnes auton mittaristo vaatii: nosta jalka kaasulta…
Kyse ei ole kuitenkaan käyttövoimasta, vaan siitä, että auto tietää edessä olevasta kiertoliittymästä, ja nykyvauhti olisi liikaa siitä selviämiseen.
Puhtaammin eteenpäin
Kaasu palaa bensiiniä puhtaammin. Se on edullista niin ajotaloudellisuuden, ympäristön kuin kuskin omantunnonkin kannalta. Ekologisuutta edustaa se, että bensiinimoottoriin verrattuna tuottaa auto noin 25 prosenttia vähemmän hiilidioksidia ja merkittävästi vähemmän typen oksideja. Myönteistä on sekin, että kaasuautolla ajettaessa hiukkaspäästöjä ei synny lainkaan.
Kaasuauton kulutus kerrotaan kiloina, ja se on WLTP-ajosyklillä mitattuna hieman yli neljä kiloa sadalla kilometrillä.
Kaksi kolmesta Suomessa myydystä Octaviasta on farmarikorisia, ja kaasuversioiden osuus tästä farkkupotista on noin 15 prosenttia.
Koeajetun farmari-Octavian kaasusäiliöt vetävät 17,33 kiloa, mikä riittää optimaalisesti arvioiden 500 kilometrin ajoon. Kaasun ehdyttyä on käytössä bensiinireserviä yhdeksän litran säiliön verran, joka riittää vain noin 130 kilometrin ajoon. Tämä on automallin akilleenkantapää.
Kaasualttarille on jouduttu uhraamaan myös osa takakontista. Octavian tavarasäiliön tilavuus on normaalisti 640 litraa, mutta kaasu-Octaviassa lattiataso on hieman korkeammalla eikä sen alla ole säilytystilaa. Tavaroille onkin tilaa vain 495 litraa.
Edullisia kilometrejä etsimässä
Kaasuautot käyttävät polttoaineena bio- ja maakaasua. Ensin mainittu kaasuvaihtoehto on ympäristöystävällisempi valinta, sillä biokaasua tuotetaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti muun muassa kotien, kauppojen ja teollisuuden biohajoavista jätteistä sekä yhteiskunnan jätevesistä. Kaasuvaihtoehdoissa ei ole kemiallista eroa, mutta maakaasu on tuontituote Venäjältä.
Tätä kirjoitettaessa biokaasun vertailuhinta kilot litroiksi muunnettuna on 0,917 euroa/litra eli 1,43 euroa/kg.
Talvioloissa bensankulutus on korkealla – sujuvathan liikkeellelähdöt alkuun bensiinin voimin. Taloudellista ajosta muodostuu niin kukkaron kuin päästöjenkin kannalta, jos ajaa mahdollisimman paljon kaasulla, joka lienee tämän vaihtoehtoisen käyttövoiman kannattajien arkikäytöstä. Kaasuauton hankkiva autoilija on varsin todennäköisesti joltisenkin ympäristötietoinen ja autoilukulujen tarkka räknääjä, ja asuu ja liikkuu luontaisesti kaasutankkausasemien läheisyydessä.
Asemaverkosto on maassamme ilahduttavasti tihentynyt, mutta kartalla on tästä näkökulmasta vielä runsaasti valkoisia läikkiä, etenkin kun noustaan Suomi-neidon uumalta pohjoisempaan osaan maata.
Tätä kirjoitettaessa henkilöautoille tarkoitettuja kaasutankkausasemia on 52 – nämä ovat joko Gasumin tai muiden toimijoiden asemia. Osa asemista saattaa sijaita hieman syrjemmällä jonkun teollisuuslaitoksen kupeessa, joten näille asemilla käyvä saattaa joutua erkaantumaan lyhyimmältä ajoreitiltään. Aloittelevalla kaasuautoilija löytää kaasuasemien sijainnit kätevästi Gasumin kotisivuilta.
