Koeajo: tutulla tavalla korotettu – Volvo V60 Cross Country

Volvo V60 Cross Country toteutettiin samalla, hyväksi havaitulla kaavalla kuin muutkin ruotsalaiset maastofarkut. Hyvää: käytännöllisyys, maavara, tilat, ajettavuus. Huonoa: takaistuimen reisituki, pieni suksiluukku, voimalinjan ajoittainen sivistymättömyys.

Jos on viime vuonna uudistunut Volvo V60 sidottu tiukasti merkin visuaaliseen ilmeeseen, sama pätee maastomaiseen Volvo V60 Cross Country -versioon, joka on tuorein painos ruotsalaismerkin jo 1990-luvulla alkaneesta korotettujen perheautojen jatkumosta.

Tavallaan ristiriitaiseen, mutta myös piristävään ulkonäköön, missä kiilamaisen matala farkkukori yhdistyy jyhkeään alustaan, saimme tottua jo isoveli V90 Cross Countryssa. Design onkin otettu V60:ssa käyttöön lähes sellaisenaan.

Sama pätee fyysisiin ratkaisuihin. Maavaraa on reilusti enemmän kuin perus-V60:ssa – valmistajan ilmoituksen mukaan kasvu on 75 millimetriä ja lopputulos 206 mm – ja kokonaisuuden kruunaavat mustat muoviset puskureiden alaosat, helmat sekä lokasuojien kaaret.

Aluksi yhtenä mallina

Voimalinjan osalta valinta on tehty valmistajan toimesta valmiiksi: Cross Countryn saa vain D4-mallina eli 190-hevosvoimaisella painoksella kaksilitraisesta dieselistä, yhdistettynä luonnollisesti automaattivaihteistoon ja vieläkin luonnollisemmin nelivetoon.

Tuotannossa on myös maltillisempi diesel eli 150 hevosvoiman D3, mutta sitä ei ainakaan toistaiseksi tuoda Suomeen. Sen sijaan bensiinimoottorinen, 250-heppainen T5 saadaan meidänkin markkinoillemme ensi kesän tullen.

Ajamisen kannalta Cross Country on lajityypilliseen tapaansa juuri sellainen kuin pitääkin, eli korotettua alustaa ei havaitse ylimääräisenä huojakkuutena. Ajettavuus liukkaalla on kaikkiaan erinomaista: etupyörien pitoon voi luottaa, ja perä myötää sopivasti käännöksissä. Maantiellä auto taasen asettuu kulkemaan suoraan ja vakaasti.

Myös melutaso pysyttelee alhaisena, lukuun ottamatta kiihdytyksiä, joissa dieselmoottori rohisee melko kuuluvana. Myös tuttu viivyttely liikkeellelähdöissä on edelleen läsnä.

Hieman yllättäen sähkösäätöinen ja nahkaverhoiltu kuljettajan istuin ei ainakaan tässä yksilössä ihan vakuuttanut – istuinosa on kyllä pitkä, mutta sen etureuna ei säädy riittävän ylös, jolloin reisituki jää epävolvomaisen haaleaksi. Sama pätee nykytyyliin toteutettuun takapenkkiin. Tavaratila on suuri, suksiluukku puolestaan ei.

Tuhansia suuntaansa

Aivan kuten perusmallisten kartanoautojen kohdalla, myös Cross Countryn tapauksessa V60:n valinta V90:n sijaan vaikuttaa järkevämmältä. Tilaa on molemmissa suurin piirtein yhtä paljon, mutta alkaen-hintaeroa maastomallien välille kertyy melkein seitsemän tuhatta euroa. V90:n päällimmäiseksi eduksi jääkin vain mahdollisuus valita tehokkaampia T6- ja D5-moottoreita.

Se, kannattaako V60 Cross Countrysta maksaa reilun kolmen tuhannen euron lisähinta vastaavalla voimalinjalla varustettuun V60-perusmalliin nähden, riippuu tietysti siitä, miten kovaa hidastetöyssyihin haluaa ajaa, ja kuinka paljon mökkitiellä on kierrettäviä kiviä. Ja onhan ekstramaavarasta hyötyä myös tällaisina runsaslumisina talvina.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Antti Hentinen

Lisätietoja: www.volvocars.com/v60-cross-country