Ajoneuvot | Koeajo | 21.5.2016

Koeajo: kookas ja äänetön – uusi Ford Edge -katumaasturi

Uusi Ford Edge on kookas katumaasturi. Se on 29 senttiä pidempi kuin pikkuveli Kuga, joten kokoero on selvä.

Suuremmasta pituudesta pääsevät nauttimaan myös matkustajat, joita ei ahtaus vaivaa, mutta ero näkyy ennen kaikkea tavaratilassa. Edgen takaistuinten taakse saa näkösuojan alle 602 litran edestä kuljetettavaa, joten farkkumainen ruuma on lähes 200 litraa isompi kuin Kugassa.

Takaistuimet saa kaadettua helposti tavaratilan painikkeesta. Suksiluukkua ei valitettavasti ole. Edge on hyvällä tavalla suuren tuntuinen myös ratin takana. Itsetuntoa pönkittävät voimakkaat pokkaukset konepellissä.

Ei taida suomea

Äänieristys vaikuttaa niin onnistuneelta, että auto tuntuu kulkevan todellista hitaammin. Kahden turbon dieselmoottorin mökä on häivytetty olemattomiin, eikä ainakaan tasaisella asvaltilla ääniä kuulu juuri muualtakaan. Huvittavaa hiljaisuuden keskellä on, että liikennevaloihin pysähtyessä tarkkakorvainen voi havahtua polttoaineen hölskymiseen tankissa.

Äänimaailmassa häiritsevää olivat ainoastaan navigaattorin toistuvat tuuttaukset risteyksissä. Ford ei ole opettanut autoilleen vielä suomea, mikä sekään ei ole hyvä asia.

Tiessä vankasti pysyvään autoon sopii hyvin tanakka ohjaus. Koeajamassamme Sport-varustellussa autossa oli mukautuva ohjaus, joka säätää automaattisesti ohjauksen välityssuhdetta nopeuden mukaan. Se tekee ajamisesta miellyttävää myös kaupunkioloissa.

Yhteinen perusrakenne

Edge on tehty samalle pohjalevylle kuin Espanjassa valmistettavat Mondeo, S-Max ja Galaxy. Sisälläkin näkymä on yhteneväinen isojen sisarmallien kanssa. Se on autonvalmistajan kustannusten kannalta ymmärrettävää, mutta autoilijan silmissä hieman tylsää.

Istumakorkeus on viitisen senttiä korkeampi kuin tila-auto S-Maxissa, joten näkyvyys eteen ja sivuille on parempi. Lisäksi S-Maxissa etupilarit ovat tila-autoille tyypillisesti kaksiosaiset, Edgessä etuviistoon näkemistä peittää vain yksi leveähkö tolppa kummallakin puolella.

Etuistuimissa on hyvä sivuttaistuki ja kääntyvä pääntuki, joten ajoasennosta saa hyvän. Kyynärnoja etuistuinten välissä on turhan korkea.

Ulkoa Edge erottuu muusta Ford-porukasta mahtailevalla jäähdyttimen säleiköllä, jota Fordilla kutsutaan nimellä Superman Grille – Teräsmiehen Maski. Se on vähän turhan värikäs ilmaus, mutta on siinä sentään yritystä.

Myös perävalot ovat Edgessä erottuvat, mikäli ne ovat päällä. Ledit kulkevat koko perän poikki, joten pimeässä auto näkyy hyvin.

Vain yksi moottori

Suomeen Edgeä tuodaan vain yhdellä dieselmoottorilla ja kaksoiskytkinautomaattivaihteistolla. Varustetasoja on kaksi, joilla on hintaeroa vajaat 2 000 euroa. Sportissa alusta on rahtusen matalampi, mutta silläkin tuntui pärjäävän kohtuullisesti juurakkojen peittämällä metsäautotiellä.

Älykäs neliveto kuljettaa autoa enimmäkseen etupyörien voimin, mutta puolet potkusta saadaan tarvittaessa myös taakse. Noin 60 000 euron hintaluokassa on vauraalle väestönosalle monta hyvää tarjokasta, joten Edgellä riittää kilpailijoita. Kysymys kuuluu: riittääkö tulokkaan karisma?

Teksti ja kuvat: Teppo Komulainen