Milloin pyörät pitää jälkikiristää?

Autoliiton koulutuspäälliköllä on selkeä vastaus: Aina, kun pyörä on ollut irti.

Autoilija otti yhteyttä Moottorin toimitukseen. Hän ei tiennyt ketä uskoa, sillä auton merkkihuolto ja rengasliike antoivat ristiriitaisen vastauksen siihen, tarvitaanko alumiinivanteiden jälkikiristystä.

Rengasliike piti jälkikiristystä ehdottoman välttämättömänä, merkkihuollon mielestä se ei ole tarpeellista, sillä ”ne on momentilla kiristetty”.

Kysytäänpä asiaa asiantuntijalta eli Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaiselta.

– Kun pyörä irrotetaan autosta ja asennetaan uudelleen huollon tai renkaiden vaihdon yhteydessä, vanteen ja pyörännavan väliin saattaa huolellisuudesta huolimatta päästä hiekkaa tai muita epäpuhtauksia. Autolla ajettaessa hiekanmurut vähitellen hienontuvat ja putoavat pois. Tällöin pyörän kiinnitys löystyy ja lopulta se irtoaa, Vesalainen kuvaa mahdollisia ongelmia.

– Useimmiten väliin ei jää mitään, jolloin pultit tai mutterit eivät ole löystyneet. Asian voi kuitenkin varmistaa ainoastaan jälkikiristämällä, hän muistuttaa.

Mikäli jälkikiristys laiminlyödään, huonon tuurin osuessa kohdalle, pyörän kiinnitys löystyy ja se pahimmassa tapauksessa irtoaa.

– Tämän vuoksi jälkikiristys on tehtävä aina, kun pyörä on ollut irti autosta.

Alumiinivanteilla ehdotonta, peltivanteilla suositeltavaa

Alumiinivanteiden jälkikiristys on Vesalaisen mukaan ehdottoman tärkeää, peltivanteidenkin kohdalla suositeltavaa. Alumiini ei jousta samalla tavalla kuin peltivanteen materiaali ja siksi alumiinivanteen ja pyörännavan väliin jäävä hiekanmuru jauhaannuttuaan saa pyörän löysälle.

– Peltivanteen materiaali sen sijaan joustaa ja aiheuttaa pultteihin jännityksen. Tämä jännitys antaa hiekanmurun verran pelivaraa eli rengas pysyy todennäköisemmin kireänä myös pienehkön hiekanmurun jauhaannuttua. Itse kuitenkin jälkikiristän aina myös peltivanteet.

Pyörien jälkikiristäminen tapahtuu samalla tavalla, oli alla sitten talvi- tai kesärenkaat. Toisin sanoen, prosessi ei eroa mitenkään keväisin tai syksyisin.

Noin 100–200 kilometrin jälkeen

Pyörät on jälkikiristettävä noin 100–200 kilometrin ajon jälkeen. Joskus kuulee puhuttavan myös 30 vuorokauden säännöstä, eli jälkikiristyksen ajankohta pitäisi mitata kilometrien sijasta vuorokausissa, mutta tämän urbaanin legendan Vesalainen ampuu alas.

–Ajetut kilometrit ovat kulunutta aikaa ratkaisevammassa asemassa.

Jälkikiristyksen voi tehdä momenttiavaimella itse tai vaihtoehtoisesti käydä rengasliikkeessä. Yleensä jälkikiristys kuuluu renkaanvaihdon hintaan.

– Tarve jälkikiristykselle saattaa tulla myös huollon tai korjaamokäynnin jälkeen, jos jokin pyöristä on jouduttu irrottamaan. Valitettavan usein huoltofirmat jättävät kuitenkin mainitsematta asiasta asiakkaalle ja asiakas ei välttämättä edes tiedä pyörän olleen irti, Vesalainen kertoo.

Oikeaan momenttiin kunnon avaimella

Jotta kiristys ja sitä seuraava jälkikiristys voidaan tehdä oikeaoppisesti, tulee tietää mutterien tai pulttien vaatima oikea momentti. Oikea kiristysmomentti pyöränpulteille löytyy usein auton ohjekirjasta, tai vaihtoehtoisesti kysymällä merkkikorjaamolta.

– Myös monimerkkikorjaamoiden käyttämissä ohjelmistoissa on tuo momenttiarvo saatavilla eli sitä voi tiedustella myös monimerkkikorjaamosta, Vesalainen valistaa.

Kuten aina, myös momenttiavaimen hankinnassa pätee vanha viisaus, että halvan ja hyvän työkalun haluavan pitää ostaa erillistä kaksi työkalua. Halvimmat työkalut eivät välttämättä näytä oikein, sillä niiden kalibrointi voi olla puutteellista.

Momenttiavaimista on tehty erilaisia testejä, joiden tuloksista osa löytyy netistä. Tuloksista on pääteltävissä, että tarkan momenttiavaimen saamiseksi kannattaa ostaa sellainen, jonka mukana tulee kalibrointitodistus juuri kyseiselle avainyksilölle. Toisaalta testituloksista on pääteltävissä myös, että hyvällä tuurilla voi halvallakin saada ihan toimivan tuotteen.

– Itse olen käyttänyt pyöränvaihdossa hintaluokaltaan noin sadan euron momenttiavainta eli kaikkein huokeimmat vaihtoehdot jättäisin kyllä hankkimatta, Vesalainen huomauttaa.

Inhimillinen erehdys voi aiheuttaa kalliin vahingon

Pyöränvaihto on aina suurta huolellisuutta vaativa toimenpide. Tästäkin huolimatta erilaisia inhimillisiä erehdyksiä saattaa kuitenkin tapahtua. Esimerkiksi puhelimen soiminen kesken pyöränvaihdon saattaa aiheuttaa sen, että epähuomiossa joku pulteista tai muttereista saattaa jäädä kiristämättä oikeaan momenttiin. Inhimilliset erehdykset koskevat niin omatoimivaihtajia kuin myös rengasliikkeen asentaja.

– Itse en vastaa puhelimeen kesken vaihtotyön, kiristän kaikki pultit ja mutterit huolellisesti jo pyörää vaihdettaessa ja siitä huolimatta käyn vielä kaikkien pyörien pultit tai mutterit läpi vaihtotyön päätteeksi eliminoidakseni inhimillisen erehdyksen mahdollisuuden, Vesalainen kertaa omia käytäntöjään.

Mikäli pyörä pääsee kuitenkin irtoamaan joko huolimattomuuden, erehdyksen tai silkan huonon tuurin vuoksi, tulee vahingoista hyvin nopeasti kalliita. Rahalliset vauriot voivat vaihdella hyvin paljon sen mukaan, millaisessa ympäristössä ja nopeudessa pyörä irtoaa tai millaisesta autosta se irtoaa.

– Hyvällä tuurilla voi selvitä säikähdyksellä, mutta pahimmillaan seurauksena saattaa olla ihmishenkiä vaativa onnettomuus, Vesalainen toteaa.

Pyörän irrotessa ainakin pultit ja vanne kärsivät vaurioita. Myös itse autoon tulee herkästi erilaisia ruhjeita, kun se putoaa jarrulevyn varaan tai sen jokin kulma ottaa maahan kiinni.

Teppo Vesalainen kertoo saavansa jokaisen renkaanvaihtosesongin aikana pari-kolme kyselyä siitä, kenen vastuulla on autosta irronnut pyörä. Lisäksi Vesalainen kertoo nähneensä syksyn 2021 suosituimman renkaanvaihtoviikonlopun aikana tienvarressa peräti kolme autoa, joista pyörä oli irronnut.

– Kun nuo kolme osuivat omalle reitilleni, on todellinen määrä varmasti moninkertainen. Ongelma on siis oikeasti olemassa.

Näin jälkikiristäminen tapahtuu oikein

Mikäli jälkikiristys halutaan tehdä pilkuntarkasti, tulisi se tehdä löysäämällä pulttia tai mutteria hieman, jonka jälkeen se kiristetään uudelleen momenttiavaimella oikeaan momenttiin. Tämän jälkeen samat toimenpiteet toistetaan yksitellen kaikille pulteille tai muttereille.

– Tärkeää on huomata, ettei momenttiavainta saa käyttää pulttien tai muttereiden löysäämiseen vaan sitä varten on oltava oma työkalunsa, esimerkiksi ristikkoavain, Vesalainen muistuttaa.

Liikkeellelähtöä vastustava lepokitka on yleensä suurempi kuin liikekitka, joka vaikuttaa silloin, kun kappaleella on jokin liikenopeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jotta pyöränpultti tai -mutteri kiristyisi tarkasti momenttiavaimeen säädettyyn arvoon, tulee pultin tai mutterin pyöriä hieman ennen momenttiavaimen antamaa merkkiääntä.

– Alikireydessä oleva pultti tai mutteri vaatii aika kovan voiman lähteäkseen kiristymään. Jos siis momenttiavain naksahtaa heti ilman, että pultti tai mutteri pyörii yhtään, ei kiristysmomentti välttämättä ole täsmälleen oikea, Vesalainen täsmentää.

– Toki sekin olisi jo paljon, jos autoilijat viitsisivät jälkikiristyksenä edes naksutella momenttiavaimella pyöränpultit tai -mutterit läpi niitä löysäämättä. Vaikkei tämä täsmällistä kiristysmomenttia takaakaan, saa silläkin jo varmistettua, ettei jokin pulteista tai muttereista ole selvästi löystynyt.

Artikkeli julkaisu alun perin 12/2018.