Operaatio pelastetaan mäntämoottori – viiden japanilaisjätin yhteishanke

Mazda, Subaru, Toyota, Kawasaki ja Yamaha ovat julkistaneet yhteishankkeen, jolla ne pyrkivät edistämään vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien polttomoottoreiden kehitystä varteenotettavana vaihtoehtona sähköistymiselle.

Mazdaa, Subarua ja Toyotaa yhdistää autonvalmistajina toki monikin asia, mutta käynnissä olevan sähköautobuumin aikaan on ollut suorastaan silmiinpistävää, etteivät ne ole olleet kovinkaan innostuneita akkusähköautoista. Näillä kolmella merkillä, etenkin Toyotalla, on yhdet maailman suurimmista automallistoista, mutta kaikkinensa niillä on tähän mennessä lanseerattuna vain kolme sähköautomallia, yksi kullakin. Mazda, Subaru ja Toyota hallitsevat merkittävää osaa koko maailman automarkkinoista, joten niillä on melkoinen sananvalta teknologioiden kehityssuunnissa. Myös Kawasakilla ja Yamahalla on niin kaksipyöräisten kuin monien muidenkin moottorikulkineiden saralla varsin merkittävä vaikutusvalta.

Yhdessä ja erikseen nämä viisi ajoneuvovalmistajaa ruokkivat vanhaa kunnon mäntämoottoria niin biodieselillä, synteettisellä bensiinillä, kuin vetypolttoaineellakin. Hankkeen tavoitteena on tuoda esiin, että polttomoottorilla on oikeanlaisten polttoaineiden kautta vähintään yhtä paljon potentiaalia liikenteen energiakriisin ratkaisemiseen, kuin täyssähköisillä ratkaisuilla.

Kilparadan kautta tavoitteisiin

Kilpa-autoilun eräs suurimmista suoloista on se, että sen kautta kehitetään teknologiaa. Suorituskykyinen auto on niin ikään osoitus tekniikan toimivuudesta. Myös tässä hankkeessa kaikki alkaa rata-autoista, kun Mazda, Subaru ja Toyota ovat kehittämässä ja jo kehittäneet katuautoihin perustuvia kilpa-autoja, joissa mainitut käyttövoimat pääsevät testiin.

Valtavirrasta monellakin tapaa poikkeavista mäntämoottoreistaan tunnetun Mazdan alkupanos hankkeessa on rataviritetty Demio (meikäläisittäin Mazda2) 1,5-litraisella Skyactiv-D -dieselmoottorilla. Tämän Mazda Spirit Racing Bio concept Demion on tarkoitus esitellä ja demonstroida dieselvoimanlähteen potentiaalia ja elinvoimaisuutta nimenomaan biodieselillä toimivana. Mazdan kotikaupungissa Hiroshimassa on käynnissä Your Green Fuel -projekti, jossa Mazdakin on tiiviisti mukana. Lyhyesti sanottuna projektin tavoitteena on levittää tietoutta sekä kehittää menetelmiä, joilla esimerkiksi meillekin tutuista paistorasvoista ja muista elintarvikejätteistä saadaan aikaan biodieseliä.

Mazda Spirit Racing Bio concept Demio ei ole pelkkä mannekiini, vaan sillä osallistuttiin toissa viikonloppuna Japanissa 94 kierrosta ajettavaan Super Taikyu Raceen Okayaman kansainvälisellä moottoriradalla.

Toyotan panos Super Taikyu Raceen oli puolestaan tällä kertaa Corolla, mutta ei mikä tahansa sellainen, vaan vetykäyttöisellä mäntämoottorilla varustettu. Toyota on kehittänyt moista voimanlähdevaihtoehtoa yhteistyössä hankkeen yhtenä osapuolena toimivan Yamahan kanssa vuodesta 2016 lähtien, ja olemmehan saaneet lukea vastaavasta tekniikasta myös työkonejätti JCB:n lanseeraamana. Vetykäyttöinen mäntämoottori poistaa vetyliikenteen edestä erään merkittävän esteen, nimittäin polttokennotekniikan korkean hinnan. Se pienentää vetypolttoaineeseen siirtymisen kynnystä, ollen tekniikaltaan kaikkialla maailmassa tuttu ja turvallinen. Yhteistyössä autonvalmistajien kanssa pyritään kehittämään myös vetyliikennepolttoaineen tuotantoa. Fukuokaan on sitä kautta noussut 3 300 nettokuutiometriä päivässä tuottava laitos.

Vielä kehitteillä olevalla, ja siksi osittain salaisella vetymoottoroidulla Corollalla on ollut kisakalenteri melkoisen täynnä. Super Taikyu Racen lisäksi sillä on ajettu Fuji Super TEC 24 tunnin kisassa sekä SUZUKA S-TAI -ajoissa.

Lähteet ja kuvat: Mazda, Toyota Teksti: Benjamin Helander

Lisää aiheesta

• Ovatko vaihtoehtoiset polttoaineet vastaus ilmailun päästöihin?
• Vaihtoehtoiset käyttövoimat kasvussa: 67% lisäys viime vuoteen
• Vaihtoehtoiset käyttövoimat – Hullut kasvuprosentit, pienet määrät
• Ympäristöystävällisyys näkyy ensirekisteröinneissä – täyssähkön kasvu kovaa, kaasu yhä edellä
• Vaihtoehtoiset polttoaineet raskaassa liikenteessä – missä mennään?