Koeajo: Ford F-150 SVT

Sivistynyt vetojuhta ja kuorma-autoksi rekisteröity avolava. Ford  F-150 on Yhdysvalloissa käsite. Sitä on valmistettu vuodesta 1948 ja se on ollut tuon mahtimaan suosituin avolava jo 37 vuotena peräkkäin.

Valtameren toisella puolella Fordin avolava on lunastanut paikkansa keskiluokkaisten arkiautona ja työvälineenä.

Edes öljyn hinnan nousu ei ole pysäyttänyt suosiota, vaan pick-up-kansa tankkaa yhä hartaasti lempilastaan. Suomessa F-150 on toistaiseksi ollut harvinainen näky.

Koeajettu yksilö ei ole avolavojen hinnat alkaen-malli. Kirjainyhdistelmä SVT tulee sanoista Special Vehicle Team.

Se on virityspaja, joka varustelee Fordeja, esimerkiksi Raptoreita ja Mustangeja.

Raptor SVT:ssä merkittävin ero tavalliseen Raptoriin on Foxin valmistamassa alustassa, joka on suunniteltu mukavaksi arkiajoon, mutta riittävän jämäkäksi vastaamaan suorityskykyä ja vaativia maasto-olosuhteita.

Perän välityksiä on tihennetty ja takapyörän akselia vahvistettu ja levennetty.

Ulkonäköeroina normi-F-150:sään verrattuna ovat muun muassa massiiviset lokasuojien levikkeet ja pitkästä joustovarasta kehkeytyvä korkea maavara.

Voimaa 2 813 kilon painoisessa autossa on riittävästi. 6,2-litrainen Fordin Boss V8-bensiinimoottori tuottaa 411 hevosvoimaa ja 434 newtonmetriä vääntöä.

Suorituskyky on kuorma-autolle pirteä, muttei sentään urheilullinen.

Raptoria on saatavilla myös remmiahdettuna, jolloin teholukemia on mahdollista kasvattaa peräti 600–750 hevosvoimaan.

Vetokykyä yrittäjälle

Raptoreita maahantuova IS automotive on myynyt kymmenen Suomen kahdestatoista Raptorista. Autoista kahdeksan on päätynyt yrittäjille.

Kuorma-autoksi rekisteröity avolava sopii erityisesti yrittäjille, jotka vaativat arkiautoltaan työkalukykyjä kuten 3 500 kilon vetokykyä.

Esimerkiksi rakennusalan yrittäjä voi kirjata kuorma-auton yrityksen käyttöomaisuudeksi, jolloin se on arvonlisävero-vähennyskelpoinen hankinta.

Kuorma-auton käyttäjälle ei tällöin muodostu verotettavaa autoetua.

Raptoria saa tietty ajaa vain kuorma-autokortillinen. Myös kuorma-autoilijan ammattipätevyys vaaditaan, mikäli kuljetuskapasiteettia käytetään ansaintamielessä.

Raptorin ratin takana on jylhät näkymät. Kojelauta on amerikkalaisen pelkistetty ja hivenen vanhanaikainen.

Vaivaton ja sivistynyt

V8 murisee sivistyneesti, eikä paljasta voimavarojaan pakoäänillään. Etenkin kierroksilta rähinää toivoisi enemmän.

Kääntösäde on hämmästyttävän pieni. Peruutuskamera helpottaa huomattavasti lähes kuusimetrisen pysäköintiä. Ohjaus on kevyt, mutta yllättävän tarkka ja tunnokas.

Jätti kiihtyy ohituksissa ja paikaltaan eleettömästi ja jouhevasti. Huippunopeus on rajoitettu 85:een kilometriin tunnissa.

Autossa on käsin kytkettävä neliveto ja alennusvaihteisto. Takapyöriin saa kytkettyä myös tasauspyörästön lukon, keskitasauspyörästön lukon kaveriksi.

Käsittely muuttuu kankeammaksi neliveto päälle kytkettynä, joten takaveto perustelee itsensä esimerkiksi pysäköintialueilla tai perävaunua pienessä tilassa vekslattaessa.

Jarrullisen peräkärryn jarruvoimaa voi säätää kojetaulun kytkimestä.

Raptoria on saatavana neliovisena (Supercrew) ja kaksiovisena (Supercab). Supercrew:n vajaan kolmen tuhannen euron lisähinnalla saa takamatkustajille ylelliset tilat.

Supercab:n hinnat alkavat 79 300:sta eurosta ja Supercrew:n 82 400:sta eurosta.

Vaikka nämä hinnat sisältävät vähennyskelpoisen arvonlisäveron, erityisen edullisesta työkalusta ei ole kysymys.

Vuoden alussa Yhdysvalloissa esiteltiin uusi Fordin F-150. Uuden F-sarjalaisen merkittävin parannus on noin 300 kilon painonpudotus, joka on saatu aikaan lisäämällä alumiinin osuutta rakenteissa.

Uusi Fordin F-sarja tulee Yhdysvalloissa myyntiin myöhemmin tämän vuoden aikana, mutta virallista maahantuojaa amerikkalaisille Fordeille ei Suomessa ole.

Teksti ja kuvat: Santeri Petrell