Koeajo: Hyundai ix35

Kotimaisella päästöttömällä polttoaineella kulkeva laadukas ja suorituskykyinen auto. Mistä muusta enää voisi haaveilla? Hyvää: Ympäristöystävällisyys, meluttomuus. Huonoa: Ohjaus, hankintakustannukset (verot).

Polttokennoautolla voi liikkua ympäristön kannalta erittäin puhtaasti, tuleehan pakoputkesta vain vettä.

Koeajan Suomen ensimmäistä polttokennoautoa Hyundai ix35:tä.

Virta-avaimen kääntäminen tuottaa vaimean naksahduksen ja mittaristoon ready-tekstin. Kevyt kaasunpainallus saa auton liikkeelle.

Polttokennoauto ei käytökseltään poikkea muista sähkömoottorin vauhdittamista autoista. Ainoa ääni on vaimea vihellyksen kaltainen suhina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Seuraava askel

Tuskin on kunnolla ladattavia sähköautoja saatu markkinoille, kun ensimmäiset vakavasti otettavat polttokennoautot jo tekevät tuloaan. Hyundai on yksi edelläkävijöistä.

Vuosi 2009 moni valmistaja esitteli vetyauto-konseptejaan. Esimerkiksi Audi, BMW, Mercedes-Benz, Volkswagen ja tukku japanilaistehtaita hakevat jo seuraavaa askelta ladattavien sähköautojen jälkeen.

Hyundai ix 35 Fuel Cell on kuitenkin ensimmäinen jo sarjatuotannossa oleva vetyauto.

Tavoitteena on tuhannen auton valmistuserä. Valmistusmäärät ovat vielä pieniä, mutta valmistaja uumoilee nykymallin seuraajan tulevan jo tavallisen autoilijan ulottuville.

Vedystä sähköksi

Polttokennoauto käyttää polttoaineenaan kaasumaista tai nesteytettyä vetyä. Se varastoidaan paineistettuna säiliöihin.

Vety johdetaan polttokennoon. Kemiallisessa reaktiossa hapen kanssa vapautuu elektroneja, joka tuottaa sähkövirtaa.

Sähkö varastoidaan akkuihin, joihin myös ladataan ajon aikana vapautuvaa jarrutusenergiaa.

Polttokennoauton toimintamatka on merkittävästi suurempi kuin mihin ladattavissa sähköautoissa on totuttu. Vetyä mahtuu säiliöihin 5,6 kiloa, jolla auto liikkuu lähes 600 kilometriä.

Pakoputkesta tulee pelkkää vettä, joten ajon aikaisia päästöjä ei synny. Woikoski Oy:n omistama polttokennoauto käyttää Woikosken kaasutehtailla kemiallisen prosessin sivutuotteena syntyvää vetyä.

Melutonta matkaa

Suuntaan tehtaanpihasta mutkaista asvalttitietä Mäntyharjulle. Painan kaasua, jota seuraa lievä pettymys. Vaikka sata kilowattia on maltillinen teho isohkolle autolle, tuntuu meno tahmaiselta.

Nopeusmittariin vilkaisu nostaa nolostumisen punan poskille. Lähes äänetön kulku on hämännyt, ja vauhti on kivunnut lähes sadan kilometrin tuntivauhtiin.

Vääntävä moottori vie laadukasta autoa joutuisasti. Nastarenkaiden ja tiestä nousseen soran rapina on vain vaimeaa taustamusiikkia.

Vaikka moni nykyauto on taiten äänieristetty, on vety-Hyundai omaa luokkaansa.

Jousitus on mukavuuspainotteisen pehmeä. Katumaasturiksi paketti on hyvä.

Ohjaus on hiukan liian kevyt ja pehmeän tasapaksu. Keskialueella on lievää nahkeutta. Ohjauksen keveys on kaupunkityyppisessä ympäristössä jopa tervetullutta.

Hyundain varustetaso on hyvä. Iso monitoiminäyttö kojelaudan keskellä on selkeä käytettäessä esimerkiksi navigaattoria tai peruutuskameraa.

Polttoainesäiliöiden vuoksi tavallista hieman matalampaan tavaratilaan mahtuu edelleen melkoisesti rompetta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tankkausasemia odotellessa

Woikoskella on valmiudet rakentaa tankkausasemien verkosto Suomeen. Teknisestä osaamisesta riittäisi eväitä jopa mittavaan vientiin.

Woikoski Oy:n omistaja Clas Palmberg muisuttaa, että yhtiöllä on ollut jo 1930-luvulla vedyllä kulkeva auto. Vuoden 1927 mallin Packard kuului hänen isoisälleen Bertil Palmbergille.

Teksti ja kuvat: Jari Kohonen