Koeajo: Audi Q3 Sportback 45 TFSI e näyttelee kaikkia autorooleja

Ladattava Audi Q3 Sportback yrittää olla mahdollisimman monipuolinen. Hyvää: ajettavuus, kuskin paikka, suorituskyky, viimeistely. Huonoa: kulutus, ei nelivetoa, ei pikalatausta, pääntila takana.

Audi Q3 Sportback lataushybridinä on täsmäisku autonostajan nykyiseen päättämättömyyden ahdinkoon. Sähköautoa ei vielä oikein uskaltaisi ostaa, mutta nelivetodieselilläkään ei kehtaisi enää ajaa. Sportbackin luiskaperäkori korostaa jahkailua: coupén kattolinja, maasturimainen alakerta, mutta ilman nelivetoa.

Odotimme töpselin tuloa Q3:een oikeastaan jo aiemmin. Lataushybridi on päivän taikasana, sen lumoissa ovat niin ostajat kuin viranomaisetkin. Verottajamme tukee niiden ostamista liki yhtä suurella verohelpotuksella kuin sähköautojakin. Ja koska EU:n asettamat uhkasakot päästörajojen ylittäjille ovat huomattavat, autotehtaiden kannattaa tai itse asiassa on pakko niitä tuottaa.

Vanha tuttu…

Volkswagen-jätin ollessa kyseessä uusien hybridien esittely ei ole iso ponnistus. Lataushybridijärjestelmä 1,4-litraisen bensiinimoottorin ympärille on tuotu markkinoille jo syksyllä 2014 VW Golfiin ja Audi A3:een. Sen jälkeen se on levittäytynyt aina Škodan ja Seatin mallistoa myöten. Peruskonstruktio on pysynyt samana, mutta matkan varrella sähköteho ja akku ovat kasvaneet. Q3:een on valittu kahdesta versiosta ruudikkaampi, tismalleen samoilla teholukemilla poseeraavat ainakin Skoda Octavia RSiV, VW Tiguan e-hybrid ja Golf GTE.

Sähköapu merkitsee Q3:lle samaa kuin muillekin, eli pieniä uhrauksia päästövähennysten alttarille. Tavaratilasta välipohjan alla olleen tilan vie akusto. Voimalinjan sähköistyminen nipistää parhaan terän jarrujen ja vetopidon tuntumasta Q3:n erinomaisen ajettavuuden siitä juuri kärsimättä. Akuston lisäpaino taka-akselilla ei niinkään tunnu kallisteluna tai suorituskyvyn laskuna kuin etuvetoisen turhana sutimisena.

…huippuunsa hiottuna

Hybridijärjestelmä on hiottu huippuunsa vuosien kuluessa: bensiinimoottori käynnistyy ja sammahtelee nopein syklein, mutta sulavasti. Sähköllä lähdöt ovat sähäköitä, mutta siitä eteenpäin hätäisen kuskin on polkaistava bensiinimoottori käyntiin. Pintakaasulla hissuttelemalla sähköllä pääsee kevätsäässä liki 60 kilometriä, mutta normaaliajo moottoritiellä ja pakkasessa jää puoleen tuosta. Tunnollinen lataaja selvinnee useimmista ajoistaan sähköllä. Ja se kannattaa, sillä akuston ehdyttyä hybridijärjestelmän ahkeroinnista huolimatta Q3 tuottaa pettymyksen, testin lopuksi kulutuslukema nousee liki yhdeksään litraan.

Hybridi-Q3 on oiva valinta tällaisena murroskautena, mutta kompromississä aina häviää jotain. Kutakuinkin samalla rahalla saisi perinteisen Q3:n nelivetoisena ilman sähköhärpäkkeitä tai juuri myyntiin tulleen upouuden täyssähköisen Q4 e-tronin.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka