Koeajo: Lippulaiva vasten tahtoaan – Volkswagen Touareg 3.0 V6 TDI

Kolmannen mallipolven Touareg panostaa teknologiaan ja mukavuuteen. Trilogian kolmas osa poikkeaa kuitenkin käsikirjoitukseltaan aiemmista, joten rankimman maastoluksuksen sijaan tarjolla on ajoavustimia ja uusi lasiohjaamo. Hyvää: osa teknologiasta, liikkumisen vaivattomuus. Huonoa: osa teknologiasta, laatuvaikutelma varauksin, konsernisisarten kilpailu.

Vuonna 2002 Volkswagen oli hyvin erilainen automerkki kuin nyt. Malliston huipulle esiteltiin kunnianhimoisen Ferdinand Piëchin valtakaudella ensimmäinen Volkswagen Touareg, joka tarjosi toisenlaisen tulkinnan Porsche Cayennen luksusmaasturikyvyistä.

Samaan aikaan varsinaiseksi lippulaivaksi saapui “maailman parhaaksi autoksi” tähdännyt Volkswagen Phaeton. Vaikka Phaeton ei aivan tuohon yltänytkään, auto oli kuitenkin varteenotettava tittelin tavoittelija.
Vuosien varrella Touareg uudistui, ja peruskäyttäjälle ylimitoitetuista maastokyvyistä luovuttiin keveyden ja taloudellisuuden nimissä. Sisarkatraaseen liittyi myös suosittu Audi Q7.

2015 alkanut Volkswagenin dieselhuijausskandaali kuitenkin järkytti tasapainoa. Säästökuurin leimakirves heilahti ensimmäisenä lippulaiva Phaetonin kohdalle, ja sen lasinen tehdastorni valjastettiin sähköisen liikkuvuuden synninpäästölle.

Tämä jätti Touaregin malliston uudeksi ykkösnimeksi, vieläpä kesken kolmannen mallipolven kehitystyön. Teknisistä uudistuksista huolimatta dieselpaniikin jäljet ovat nähtävissä myös Touaregissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lippu salkoon

Touaregin leveä kromihymy esittäytyy koko mallistoa johtavalla itsevarmuudella. On lopulta yksityiskohdista ja värivalinnoista kiinni, miten paljon myyntimiehen virnistystä mallin keulailme muistuttaa. Koeajoauton kullanruskea Sand Gold yhdistettynä 20-tuumaisiin Montero-vanteisiin lienee asteikon teksasilaisemmasta päästä.

Muilta osin Touareg omaa sukunäköä esimerkiksi Tiguaniin, mutta kylkilinjan tulemiset ja menemiset hämmentävät.
Sisustuksessa kookas Volkswagen panostaa massiiviseen kojelautaan, joka perustuu merkin uuteen Innovision-lasiohjaamokonseptiin. Virtuaalimittariston ja ison tabletin kokoinen kosketusnäyttö käyttäytyvät hiukan samaan tapaan kuin uusien Audien kolminäyttöinen MMI, mutta erojakin löytyy.

Kojelaudan kokonaisuus on somistettu puulistoilla, kromilla ja tunnelmavalaistuksella. Lasiohjaamosta johtuen keskikonsolin muovinappulat on karsittu minimiin. Säästöhengessä käytetyt muovilaadut ja viimeistelyn yleistaso saavat Touaregin kuitenkin kalpenemaan jopa perusvarman Golfin rinnalla.

Huonot uutiset jatkuvat komean käyttöliittymän kanssa. Navigaatioruudun vaivaaminen ilmastointia säädettäessä on vain jäävuoren huippu, sillä valikkorakenteissa on muutenkin kosolti toivomisen varaa. Mittaristoon voi tuttuun tapaan valita erilaisia tieto- ja tyyliyhdistelmiä vaikkapa offroad-ajoon, mutta käytännössä uudetkin teknomittarit näyttävät vain samat tutut tiedot pienemmällä fonttikoolla.

Touaregin teknologiavyörytys ei pääty tähän. Ajoavustimien laajasta kirjosta löytyy esimerkiksi pimeässä näkevä lämpökamera, jonka pientä kamerakuvaa ei onneksi tarvitse tihrustaa itse, vaan järjestelmä varoittaa kuljettajaa havaitessaan esimerkiksi eläimen tai jalankulkijan.

Kookkaalle katumaasturille sopivasti apua tarjotaan myös pysäköinnin ja perävaunun kanssa. Kaista-avustin tosin lienee koulutettu Humphrey Bogartin elokuvilla, sillä järjestelmä vaatii kuljettajalta kohtuutonta ratin heiluttamista suorallakin tiellä.

Pätevästi poluilla ja pääteillä

Touaregin kyvyt perustuvat nelivedon lisäksi säädettävään ilmajousitukseen. Maavaran säädettävyys tuo omat etunsa esimerkiksi rankemmalla polulla kuljettaessa tai tavaraa lastattaessa.

Ilmajousitus ei tyypillisesti ole omimmillaan terävissä töyssyissä, mutta muuten kulku on eleetöntä. Kunnianhimoisesti määritelty sporttiasento sopii hyvin moottoritielle, sillä se vähentää turhaa leijailufiilistä. Sähköisesti toteutettu kallistuksenvakaus on tuttu muun muassa Audi Q7:sta.

Alkuvaiheessa Touaregin voimalinjavalikoima koostuu 3,0-litraisesta V6 TDI-dieselmoottorista kahtena tehoversiona (231 ja 286 hv). Koeajettu tehokkaampi vaihtoehto sopii isolle autolle hyvin, vaikka menoa ei voi luonnehtia erityisen sporttiseksi. Osa TDI-moottorin ja automaattivaihteiston jahkailusta on tuttua muista VW-ryhmän tuotteista. Myöhemmin joukkoon liittyy vielä 4,0-litrainen V8 TDI, joka tuo peliin peräti 422 hevosvoimaa.

Nelipyöräohjaus tekee Touaregista miellyttävän ketterän ahtaissa kääntelyissä, eikä järjestelmä sotke ohjaustuntumaa. Ohjaus itsessään on auton luonteeseen sopivan vaivaton, joskin tunnoton ja aavistuksen ylikevyt. Suurin haaste pysäköinnissä tuntuukin olevan lähes kaksi metriä leveän auton sijoittaminen ruutuun tasapuolisesti.

Säpinää sisaristossa

Lopuksi vastaan tulee raha. Malliston alkaen-hinta jää nipin napin alle 90 000 euron, mutta yleisesti Touareg on vain varustepaketin päässä Audi Q7:sta. Muutaman vuoden vanhempi Audi ei osaa kaikkia nuoremman sisaren temppuja – vielä – mutta auton viimeistely vastaa paremmin hintaluokkaa. Audin saa lisäksi myös lataushybridinä.

Helposti yli 100 000 euron kapuava hintalappu on kova kynnys Volkswagenille, mutta sen, ja paljon enemmänkin, ymmärtäisi jollain tavalla maailman parhaaksi pyrkivältä autolta. Nykyisellään Touareg on kuitenkin kompromissi – ja se on ruma sana lippulaivan yhteydessä.