Koeajo: Opel Crossland X 1.6 CDTI – sisarusten varjossa

Tila-autoa ja katumaasturia yhdistävän Opel Crossland X:n suurimmat haastajat saattavat löytyä merkin ja uusien isäntien mallistoista. Hyvää: näppärä koko, varustelu, moottori. Huonoa: napakka ja kokoistaan kankeampi.

Opelin pelisilmä on tarkka, sillä valmistaja on laittanut mallistoaan uusiksi tila-autojen lattioiden hilautuessa ylöspäin katumaasturibuumin voimasta. Saksalaismerkin menestyjiin kuuluvan Mokka X:n seuraan liittyi tänä vuonna pienempi Crossland X, jonka lähestymiskulma on tuoda tila-automaisia piirteitä kompaktien crossovereiden segmenttiin. Samalla ristimaiden tulokas korvasi mallistossa tasavarmasti palvelleen Merivan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuttua ja juttua

Pinnan alla Crossland X on sukua Peugeot 2008:lle ja uunituoreelle Citroën C3 Aircrossille. Ranskalaisen mukavuustyylittelyn sijaan auto on kuitenkin erehtymättömästi Opel ulkoa ja sisältä. Sukunäköä löytyy varsinkin isoveli Grandland X:ään, johon kertyy kuitenkin pituuseroa noin 20 senttimetriä ja leveydessäkin Crossland pihistää yhdeksisen senttiä. Grandland on toki selkeästi askeleen isompi myös hinnoittelussa.

Suoraan Grandlandista Crosslandiin loikkaaminen aiheuttaakin helposti lievän aivonyrjähdyksen, sillä identtisyys jatkuu sisätiloissa ja varusteissa. Crossland tosin tuo apukuljettajan kyynärpään lähemmäs ja myös polkimet tuntuvat olevan tiiviimmässä nipussa. Varusteet ja niiden käyttölogiikka ovat kuitenkin melko pitkälle samat, joten kertaalleen Opeliin totutellut saa juonesta nopeasti kiinni.

Jos Grandland X on ikään kuin tavanomaisempi toteutus Peugeot 3008:n aineksista, tekee Crossland X saman tempun 2008:lle. Ranskalainen lähifuturismi on vaihtunut selväpäiseen saksalaisuuteen, joten yleisvaikutelma on tavallinen, harmaa ja rehellisen suoraviivainen.

Crosslandin tilat ovat auton mittoihin nähden hyvällä tolalla. Takapenkkiä ei voi suositella kaikkein kookkaimmille, mutta sen säätövarojen ansiosta tavaratila on kunnioitettavat 410–520 litraa. Takaistuimet kaadettuna Crosslandiin mahtuu 1 255 litraa sälää.

Kattavasti varusteltu

Varusteista suosikiksi nousee 400 euron arvoinen heijastusnäyttö, jota ei ole toteutettu kalliimpien automerkkien eleganssilla, joten sen kuva-ala rajoittuu pienen lasiseinän kokoiseksi. Tuulilasinäkymässä leijaileva nopeustieto ja mahdollinen nopeusrajoitustieto vapauttavat kuitenkin kuljettajan huomiota tien päälle. Näyttö on myös tarpeeksi kirkas.

Myös Opelin Innovation Plus -paketti loistaa, sillä maltilliseen 795 euron hintaan Innovation-tasoa höystetään vielä katvealueen varoituksella, etu- ja takapysäköintitutkalla, peruutuskameralla, navigaatiolla ja Opelin ergonomisilla AGR-istuimilla. Katvealueen varoitusjärjestelmä tosin oli hiukan vainoharhainen ja peruutuskamera on herkästi kurautuvassa paikassa.

Moottorina 1,6-litrainen CDTI-turbodiesel on nöyrä työläinen. Koneen käyntiääni ei ole erityisen pehmeä, mutta vääntöä löytyy heti tyhjäkäynniltä riittävästi kompaktin auton tarpeisiin. 6-vaihteinen käsivaihteisto on tuntumaltaan tuttu ja edelleen turhan naruisa. Muuten auto on suoraviivaisen helppo ajettava, ohjauksen palauttaessa voimakkaasti.

Painavalta tuntuva keula ja turhaan napakka alusta ovat asioita, jotka saavat kuljettajan ikävöimään Grandlandin yllättävää ketteryyttä. Kyse on toki mielikuvista, mutta kuopat ja käännökset tuntuvat ainakin tässä kokoonpanossa Crosslandille yllättävän suurilta haasteilta. Tiemelun suhteen Crossland X on luokkansa keskitasoa.

Ahtaasti markkinoilla

Perushyvä Opel Crossland X 1.6 CDTi kärsii oikeastaan eniten Opelin ja merkin konserni-isännäksi päätyneen PSA:n mallistoista. Mokka X on mielenkiintoisempi vaihtoehto samaan kokoluokkaan ja Grandland X toteuttaa saman reseptin raikkaammin isommassa annoskoossa. Kun vielä hiukan pienempi, mutta erinomaisen mukava Citroën C3 Aircrosskin laittaa ristimaan tarjokkaan ahtaalle, on varmaa vain, että ostajalla on valinnanvaraa.