Koeajo: Peugeot e-208 jakaa mallisisartensa kanssa niin hyvät kuin huonommatkin piirteet

Huonosti toimiva toimintamatkaennustin on pahe, jonka Peugeot e-208 jakaa mallisisartensa kanssa. Kokonaisuutena auto on kuitenkin varsin toimiva, etenkin taajamassa. Hyvää: tavallisuus, helppous, ajettavuus. Huonoa: hinta, toimintamatkan ennustettavuus.

Kolmas kerta toden sanoo – tai niin ainakin väitetään. Olemme koeajaneet jo kaksi PSA:n tulkintaa täyssähköisistä kauppakasseista: DS 3 Crossback E-Tensen ja Opel Corsa-e:n.

Peugeotin tulkinta samasta tekniikasta eroaa nimiratkaisultaan. Kun Corsassa ja DS 3:ssa sähköisestä voimalinjasta kielivä liite löytyy mallinimen lopusta, leijonamerkki on päättänyt olla erilainen, ja mallinimi kuuluu Peugeot e-208.

Kristallipallo puuttuu

Nimi nousee tässä koeajossa merkittävään rooliin siksi, että se on suurimpia erottavia tekijöitä muihin malleihin nähden. Ensimmäisenä testaukseen päätyy mittariston toimintamatkalukema, joka ei varsinkaan DS:n kohdalla toiminut järin hyvin. Ikävä kyllä kristallipallo on Peugeotilla yhtä hukassa kuin mallisisaruksillakin.

Taajamanopeuksissa ennustin pitää suunnilleen kutinsa, mutta maantiellä heittoa alkaa jo näkyä, ja moottoritiellä lukemaan ei voi luottaa lainkaan. Huonosti toimiva toimintamatkaennuste tekee sähköautolla ajamisesta karvaan makuista, kuten myös moottoritieajon noin 22 kWh/100 km -kulutuskin.

Käyttötarkoitus mielessä

Isoille teille B-segmentin e-208:aa tuskin kuitenkaan ostetaan. Taajama-ajossa Peugeot on parhaimmillaan: rengasmelu ei häiritse, ja 136 hevosvoiman lähes viiveettä käytössä oleva teho helpottaa liikenteessä pujottelua. Sähkömoottorin ininä tosin kantautuu korviin varsin kovana, kun kuski intoutuu käyttämään suurempia tehoja.

Onneksi pikalataus toimii ainakin yleisimmillä 50 kW:n tehoisilla pisteillä lähes luvatusti, latausteho pysyy lähes 50 kilowatissa aina 70 prosentin varaukseen saakka. Sadan kilowatin latausta emme päässeet testaamaan.

Akkujen massan huomaa myös Peugeotissa, mutta DS 3:n tapaisia pelottavia sivuttaismuljahduksia ei auton takaosassa tunnu, vaikka niitä koettaisi tietoisesti hakea. Aivan yhtä pehmeää kyyti ei muutenkaan ole, mutta auton kokoluokka huomioon ottaen kiitettävää huonollakin tiellä.

Jarrutuntuma ei puolestaan anna aihetta kehuihin. Poljintuntuma muuttuu erittäin progressiivisesti, eli poljinta täytyy painaa koko ajan eri voimalla. Etenkin terävissä jarrutustilanteissa polkimesta tuntuu katoavan tunto kokonaan, mikä ei varmasti miellytä, jos joutuu oikeaan hätäjarrutustilanteeseen.

Hintava hankinta

Koeajoyksilömme hinta kohoaa GT-varustelun myötä lähes 42 000 euroon, mutta edullisimmillaan täyssähköisen leijonakeulan saa Active-varusteltuna 33 961 eurolla. Tämäkin hinta on noin 6 000 euroa korkeampi kuin parhaiten varusteltu GT-malli bensiinimoottorisena, jonka alkaen-hinta on 27 695 euroa.

Vaikka e-208:sta löytyykin yksittäistä moitittavaa, se toimii esimerkiksi perheen kakkosautona erinomaisesti. Kakkosautoksi hankkimista vastaan sotii kylläkin korkea hankintahinta, mutta onneksi siitä saa vähentää vielä valtion kahden tuhannen euron hankintatuen.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen