Koeajo: pihi, silti mukava – Toyota RAV4

Toyota RAV4 -katumaasturin huippuversio ei nuukaile varustuksellaan vaan kulutuksellaan. Hyvää: tilat, mukavuus, hiljaisuus, kulutus, vaivattomuus. Huonoa: ohjaustunto.

Toyota RAV4 on yksi kaupunkimaasturien pioneereista, sen ensiesittely oli jo vuonna 1994. Sen jälkeen kilpailijoita on ilmaantunut kaikilta merkeiltä kuin sieniä sateella. RAV4 on onnistunut kuitenkin säilyttämään jalansijansa markkinoilla. Suomessakin sen kaikki neljä sukupolvea ovat olleet suosittuja. Nyt esitelty viides sukupolvi houkuttelee asiakkaita aivan uudella muotoilulla, mutta pinnan alla on myös ilahduttavia uudistuksia.

Runsaat tilat

RAV4 näyttää aiempaa isommalta, mutta mittanauha paljastaa ulkomittojen olevan muutaman millimetrin tarkkuudella ennallaan. Tila on kuitenkin käytetty tehokkaammin, väljyyttä löytyy runsaasti joka suuntaan. Etuistuimet ovat hyvin muotoillut ja istuma-asento on luonteva.

Takaistuimella on pitkänkin kuskin takana runsaat tilat aikuiselle, jopa kolmelle hengelle lyhyttä matkaa ajatellen. Myös tavaratila on jo perusmuodossaan kookas ja helposti laajennettavissa. Epäkohtiakin on: suksiluukku uupuu ja sähköisesti aukeava takaluukku on tuskastuttavan hidas.

Ylellinen varustelu

Lasipintaa on runsaasti jo perusmallissa, ja koeajossa olleen kalleimman version vaalea verhoilu sekä lasikatto lisäävät avaruuden ja valoisuuden tuntua. Kojelauta on aiempaa selkeälinjaisempi ja osaksi vaalealla nahalla verhoiltuna tyylikäs kokonaisuus.

Toyota on pakannut huippumalliin hengästyttävän määrän mukavuus- ja turvavarustelua. Osa saattoi jäädä piiloon valikoiden taakse, mutta tarvittavat ominaisuudet löytyivät intuitiivisesti. Ilahduttavasti jo Active-perusvarustelu on varsin riittävä, kalleimmassa versiossa houkuttaa eniten verhoilun tuoma herraskainen ilme.

Mukavuus etusijalla

Ajossa Toyotan katumaasturin hallitsevin piirre on mukavuus. Äänitaso pysyy vaimeana erilaisilla pinnoitteilla, eikä mikään äänilähde nouse häiritsevästi esiin. Jousitus on mukavaksi viritetty, ja renkaat ovat huippumallissakin korkeaprofiiliset. Käytös on epätasaisuuksissa henkilöautomaista, maasturimaiset heilahdukset iskunvaimennus karsii topakasti pois.

Nopeammin vietäessä RAV4 ei suo kuljettajalleen nautintoja, sillä sähköinen kaasun annostelu, pehmeä jousitus ja kevyeksi tehostettu ohjaus hävittävät tarkimman tunnon tien pintaan. Ajolinjat levenevät ja kori kallistelee. Eli arkiajoon aivan erinomaisen kevytkäyttöinen ja huomiota vaatimaton kompromissi.

Neliveto sähköllä

RAV4:n voimalinja on hybridi-Toyotoilla ajaneille tutunoloinen. Bensiinimoottori on 2,5-litrainen nelisylinterinen Atkinson-työkierrolla. Sähkömoottoreita on kaksi, ja ne pystyvät yksinäänkin liikuttamaan autoa tai vaihtoehtoisesti keräämään hidastuksista talteen liike-energiaa. Akusto on pieni, pelkällä sähköllä ei montaa kilometriä pääse.

Neliveto on toteutettu ilman nivelakselia. Taka-akselilla on oma 54-hevosvoimainen sähkömoottorinsa, joka toimii aina liikkeelle lähtiessä, jyrkässä mäessä tai järjestelmän havaitessa luistoa. Trail-moodilla elektroniikka jakelee voimaa pitävimmille pyörille.

Nelivetomallin lisäetuna vedettävän perävaunun paino tuplaantuu 1 650 kiloon etuvetohybridiin verrattuna. Jos tämä ei riitä, perinteinen kaksilitrainen perusmalli pystyy vetämään kaksitonnista kärryä. Karavaanareiden kaipaamaa dieselmallia Toyota ei enää aio valmistaa.

Helppokäyttöinen

Hybridijärjestelmän toimintaa ja kulutushistoriaa voi tarkastella monitoiminäytöllä. Bensiinimoottorin kulutuslukeman kiipeäminen 15 l/100 km -tasolle huolestuttaa, mutta toisaalta moottori on sammuneena reilusti yli puolet ajoon käytetystä ajasta. Moottori sammuu ja käynnistyy itsekseen huomaamatta. Monimutkaiselta kuulostavaan tekniikkaan ei tarvitse paneutua, ajo sujuu kuin millä tahansa automaattiautolla. Vaihdevalitsinkin on muutettu aiemmista hybridimalleista poiketen tavalliseksi.

Jos koeajon aluksi RAV4 tekee vaikutuksen tiloillaan ja mukavuudellaan, myös jälkimaku on miellyttävä. Pääkaupunkiseudulla ajetun koeajon keskikulutus jää hämmästyttävän alhaiseksi. Tehokas ja kookas nelivetomaasturi kulutti bensiiniä vain 5,2 l/100 km, ja havaintoa tukevat myös keväisen parivertailumme etuvetohybridillä saavuttamamme mittaustulokset.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka