Koeajo: Toyota Land Cruiser – työkalu tiettömille tekijöille

Toyota Land Cruiser. Enempää ei tarvitsisi sanoa, mutta miten uusin sukupolvi pärjää edeltäjiin ja vaikkapa RAV4:ään verrattuna?

Toyotan Land Cruiser on niitä automaailman ikoneita, joiden historia pitäisi kertoa kirjassa. Tai ainakin siihen pitäisi käyttää artikkelin ja 20 minuutin videon verran aikaa. Yhdysvaltalaiskollega Jason Cammisa tosin teki hyvää jälkeä Land Cruiserin tarinan tiivistämisessä YouTubeen, mutta toki täkäläinen markkina on ja on ollut melko erilainen kuin meillä.

Joka tapauksessa nyt Toyota on tuonut uusimman, J250-koodinimeä kantavan mallin Suomen markkinoille. Land Cruiserien sukupuussa J250 kuuluu kevyempään Prado-haaraan, mutta auto jakaa GA-F-perusrakenteensa ja runkonsa "täysiverisen" J300:n kanssa. Runko on nyt 50% edellistä mallia jäykempi, korin kanssa vääntöjäykkyys on parantunut 30%. 

Ulkonäköön on haettu inspiraatio J60:stä. Pituutta Land Cruiserilla on 4,93 metriä ja akseliväli on 2,85 metriä. Kun leveys ja korkeus ovat melkein identtiset, 1,98 ja 1,94 metriä, ei ihme, että uusi Lantikka näyttää melko kulmikkaalta Hummer H2:n tapaan. Tehtaan mukaan vyötärölinjaa on painettu alas, peilit ovat ovissa ja A-pilarit ovat pystymmät, jotta kuljettajalla olisi parempi näkymä auton kulmista. 

Pinnan alla on tehty uusi etuakseli päällekkäisillä kolmiotukivarsilla ja mahdollisuudella irroittaa ja kytkeä etuvakaaja sähköisesti. Nelivarsituettu jäykkä taka-akseli on päivitettyä mallia. Ohjaus on nyt sähköisesti tehostettu, äänieristystä on parannettu ja korissa on käytetty Land Cruiserille ensimmäistä kertaa hitsausten lisäksi myös liimaa. Siis yhtä pätevä, mutta mukavammin.

Iso RAV4

Sisätiloissa suurin valintakysymys on viisi vai seitsemän istuinta. Tavaratilaakin on 130 litrasta 1 875 litraan istuimista riippuen, vaikka 974 litran kapasiteetti kolmosrivi käännettynä lienee tärkein tieto. Takalasin voi avata erikseen pienempiä tavaroita varten.

Yleinen tunnelma on hyvin tuttu Toyotan muista autoista, erityisesti RAV4:stä. Painikkeita on läiskitty lähes vapaamuotoisesti ympäri keskitunnelia. Ajotilat, tasauspyörästöjen lukot, etuvakaajan kytkentä, vaihteiston nopeusalue, dieselin lisälämmitin, kamerajärjestelmä, alamäkihidastin ja maastoajon vakionopeussäädin ovat kaikki saaneet omat painikkeensa kuljettajan oikean polven tietämille. Lisäksi lämmityslaitteella on omat kytkimensä. Vaihdekeppi on vielä lähes täysikokoinen, mikä tietysti vie tilaa keskikonsolista.

Ehkä painikkeista johtuen Toyota Land Cruiserissa ei ole RAV4:n painikearmeijalla ohjattavaa hybridijärjestelmää, ainakaan vielä.

Kunhan nappien sijainteihin tottuu, tekee se auton käyttämisestä yksinkertaista ja helppoa – myös hanskat kädessä. Ohjauspyörän pienet napit tosin eivät ansaitse enää samaa kehua. 12,3-tuumainen mittaristonäyttö on takuuvarmaa Toyotaa, eli asioista kerrotaan paikoin vähän erikoisilla ilmoituksilla. Kojelaudan keskellä on 12,3-tuumainen kosketusnäyttö, joka ei ole jäsentelyltään tai kyvyiltään kovinkaan hyödyllinen, mutta se suoriutuu älypuhelinpeilauksesta ongelmitta. Taustapeilissä näkyvä takakamera on hyvä lisä automöhkäleen näkyvyyshaasteisiin ja se toimii myös, jos auto on kuormattu täyteen.

Sisustan yleistunnelma on erikoinen sekoitus kovaa käyttömuovia ja ylellisyyteen viittaavaa nahkaa. Monessa suhteessa Land Cruiserin sisätilat tuntuvat juuri siltä, että kyseessä on auto RAV4:stä päivittävälle, vaikka hyppäys hinnassa, koossa ja ominaisuuksissa on paljon suurempi. Kahvoja on onneksi viljelty vapaamuotoisesti ja lasikatto antaa valoisuutta matkustamoon. Etuistuinten säätövaroista ei ole huomautettavaa, joten Lantikassa saa halutessaan sopivan komentavan ajoasennon ilman kovin kireitä kokorajoituksia.

Takapenkki on lähes vaakasuora ja lankkumainen, joten istuimen monikäyttöisyys lienee ollut merkittävämpi kriteeri kuin pitkät matkustussessiot. Silti, erityisesti pääntilaa on hyvin, polvitilaakin kohtuullisesti, ja reunapaikat ovat lämmitetyt ja tuuletetut. 

Liikkuva lohkare

Kaupunkiliikenteessä Toyota Land Cruiser on melkoinen ilmestys. Auto saa huomiota jo kokonsa puolesta, eikä möhkälemäinen kulmikkuus vähennä reaktioita. Silti, LC kyllä taipuu automarkettien parkkiratkaisuihin, kunhan ei yritä tunkea aivan kaikkein ahtaimpiin kohtiin.

Karkeasti 2,5 tonnia painava maasturimöhkäle on saanut voimanlähteekseen 2,8-litraisen nelosdieselin. Suurin vääntömomentti, 500 Nm, saadaan jo 1 600 r/min kohdalla, minkä lisäksi kahdeksanvaihteinen automaatti tekee parhaansa taikoakseen moottorille sopivan pykälän. Ensimmäinen vaihde on tarkoituksella lyhyt ja Toyota kertoo tehneensä automaattivaihteistosta ripeämmin vaihtavan. Vetomassaakin on komeat 3 500 kg.

Möhkäleen 0–100 km/h on 12 sekunnin tuntumassa ja ne tuntuvat pitkiltä sekunneilta. Karkeakäyntinen diesel pajattaa kykyjensä edestä ja vaihteisto löytää kyllä seuraavaa pykälää, mutta helpolla ei pihavajan kokoinen auto ryntäile. Yleensä suorituskykyä on tässä luokassa pakattu vähän (tai paljon) ylimääräistäkin, mutta Land Cruiserin kohdalla on menty kerrankin sillä riittävällä suorituskyvyllä. Tilanne helpottuu, jos kiihdytys alkaa sopivalla vaihteella. Myöhemmin saapuva 48 voltin kevythybriditekniikalla höystetty versio samasta dieselistä kuulostaa hyvältä idealta – ei niinkään kulutuksen vaan sähköavun lisävoimien takia. 

Vauhtiin päästyään Land Cruiser on mainio peli. Maantieajettavuudessa on juuri sopivasti sivistyneisyyttä, että Hanko-Nuorgam onnistuu ilman soivia korvia tai puutunutta kuljettajaa. Ohjaus on kevyt ja lievän suurpiirteinen. Alustassa on massan tuomaa nöyryyttä ilman pintakovuutta tai rysähtelyä, mihin toki auttaa myös 70-profiilin rengastus. 

Koeajoaviikko ei tarjonnut maastoautolle merkittäviä haasteita asvalttiviidakkoa enempää. Vain peilijäällä liikkuminen aiheutti ylimääräisiä reaktioita voimansiirron etsiessä pitoa. Suurempia seikkailuja Land Cruiserilla voi lukea esimerkiksi Iltalehden koeajosta. Lähestymiskulma on 31,0° ja ramppikulma 25,0°, jättökulman jäädessä 17,0° pitkän perän takia. Suurin kahluusyvyys on 70 cm. Maavaraa on 215 mm. 

Summattuna Toyota Land Cruiser on kuten sen kilpakumppanit, eli valtavan kyvykäs maastoauto, jonka käyttökelpoisuutta maastossa ja kaupungissa vähentää korkeintaan sen koko. Tilaa ja kantokykyäkin (600 kg) on tällä kertaa koko asennusjoukkueen ja työkalujen tarpeisiin, 80 kg kattokuormaa unohtamatta.

Kenelle Cruiseriksi?

Toyota Land Cruiserin hinnat alkavat 124 778 eurosta, jolloin toki kyseessä on arvonlisäverollinen viisipaikkainen henkilöauto. G-sarjan ja Defenderin tapaan kyseessä on auto, josta tietää, milloin sen todella tarvitsee. Kun ihmisiä tai tavaraa täytyy kuljettaa paikkoihin, joissa ei ole tarkoitus käydä autolla, Land Cruiser on omimillaan. Tuolloin tulee helposti myös ratkaisuja verotuksen tai henkilöautoksi rekisteröimisen suhteen, helpottaen työkaluksi menevän auton hintapainetta.

Kokonaan toinen ryhmä ovat he, jotka haluaisivat Toyotalta jotain RAV4:ää enemmän. Heille japanilaisjätin portfoliossa olisi Highlander, tai paremman kokoinen Harrier, joita tosin ei tuoda Suomeen. Land Cruiser on turhan järeä vastaus niihin kysymyksiin, joita RAV4:stä päivittävällä voisi olla. Ajatus sisarmalleista tulee kuitenkin helposti mieleen Land Cruiserin sisätiloista, mitä voi pitää hyvänä tai huonona seikkana.

Suomessa Toyota Land Cruiser tuskin yltää valtaviin myyntilukuihin kuusinumeroisen hintansa ja erikoistuneisuutensa takia, mutta instituutiota on helppo kunnioittaa ja on aina hienoa, että tässä autoluokassa on useita varteenotettavia vaihtoehtoja. 

Toisaalta, Land Cruiser on auto, jonka kykyjä ei tarvitse koskaan arvailla, ja autolla liikkuessa tuntee itsensä pikkupojaksi. Niitä on vaikea arvottaa.