Koeajo: pikkumaasturin paluu mallistoon – Honda HR-V

Pikkumaasturi HR-V palaa Hondan mallistoon. Hyvää: runsaat tilat, muunneltavuus, meluttomuus. Huonoa: ohituskiihtyvyys, ajoasento, kulmien arviointi.

Honda HR-V oli pienten kaupunkimaasturien uranuurtaja esittelynsä aikaan vuonna 1997. Se oli kuitenkin aikaansa edellä, eikä noussut suureksi myyntihitiksi. Pienen maasturimaisen ajoneuvon idea oli hyvä, sen ovat todistaneet niin vanhojen HR-V:iden jälleenmyyntiarvo kuin vaikkapa Nissan Juken ja Opel Mokan suosio viime vuosina.

Pikkumaastureita on tarjolla joka valmistajalla, joten uuden HR-V:n haaste on vähintään yhtä kova kuin edeltäjänkin. Aiemman kulmikkaan olemuksen sijaan muotoilu on nyt sutjakkaampi. Nelivetoa ei ole tarjolla, mutta maavaraa lähes maasturimaisesti 17 senttiä.

Runsaat tilat

Honda HR-V on yksi pienten kaupunkimaastureiden tilavimmista. Pitkänkin kuskin taakse mahtuu helposti aikuinen istumaan, kolmelle leveys ei sentään riitä ja takaovien aukko madaltuu takaosastaan

Ajoasennosta ei saa luontevaa, reisituki uupuu ja isot peilikotelot jättävät katveen etuviistoon.

Civicin ja Jazzin tapaan etuistuimien alle sijoitettu bensiinisäiliö jättää enemmän vapauksia tavaratilan muunneltavuudelle.

Takaistuimen voi nostaa ylös, jolloin takajalkatilaan saa sijoitettua pystyyn vaikkapa isoja kasveja. Selkänojaa kaadettaessa istuinosa niiaa alas ja tavaratilan pohjasta tulee tasainen. Yli 400-litrainen kontti on luokkansa suurimpia.

Nostokynnys jää matalalle, kuten valitettavasti myös avatun luukun reuna.

Sitkeä moottori

HR-V:n puolitoistalitrainen bensiinimoottori on varustettu säätyvällä venttiilien avauksella ja ajoituksella. Vapaastihengittäväksi sen numeroarvot ovat kunnioitettavat (130 hv / 155 Nm), mutta kilpailijoiden pienemmät moottorit panevat silti paremmaksi turboahtimiensa avulla.

Hondan moottori hämmästyttää sitkeydellään, vaihto-opastin ehdottaa kuutosvaihdetta jo 60 km/h nopeudella eikä nopeus hyydy kuormallakaan.

Kiihtyvyys pienillä kierroksilla on olematonta ja ohituksiin on pudotettava kaksi pykälää pienemmälle, jolloin moottorin parku rikkoo muuten hiljaisen äänimaailman.

Laiskemmille vaihtajille tarkoitettu portaaton CVT-vaihteistokin huudattaa moottoria kiihdytyksissä, mutta osaa muutoin pitää kierrokset kurissa ollen jopa manuaalia nuukempi.

Rehdit kulutuslukemat

Honda ilmoittaa kulutuksen kilpailijoita realistisemmin. Koeajetun käsivaihteisen luvattu keskikulutus 5,7 l/100km on helppo saavuttaa ruuhka- ja moottoritieajoa välttäen.

Koeajon kulutus on melko tarkkaan kuusi litraa satasella. Paljon maantiellä viihtyville on myös väännökkäämpi ja vielä taloudellisempi 1,6-litrainen diesel (120 hv).

Kun kumpikaan moottoreista ei ole erityisen urheilullinen, alustastakin on voitu tehdä ensisijassa mukava, pieni kallistelu ei haittaa menoa. Kevyt ja nopea ohjaus kaipaisi lisää tuntoa ja vakautta pitkillä taipaleilla, mutta on näppärä taajamapyörityksessä.

Teksti: Petri Munukka Kuvat: Lauri Ahtiainen