Koeajo: Seat Ibiza 1.8 TSI 192 hv Cupra – helppo sportti

Seat Ibiza Cupra on kiva ajaa, mutta ei mikään raaseri. Hyvää: ajettavuus, suorituskyky, ajoasento. Huonoa: pitkät välitykset, kesy tunnelma.

Aivan kuten sisarmallinsa Volkswagen Polo GTI, myös Seat Ibiza Cupra koki nykyisessä automaailmassa harvinaisen moottorin suurennusoperaation, kun aiemmin käytössä ollut 1,4-litrainen moottori vaihdettiin neljä desiä suurempaan voimanlähteeseen. Viime syksynä tehdyssä uudistuksessa teho kasvoi 12 hevosvoimalla ja vääntömomentti peräti 70 newtonmetrillä.

Lisää sädekehää tulee siitä, että kun Polo GTI on myynnissä vain automaattivaihteisena ja viisiovisena, Ibiza Cupraan tarjotaan ainoana vaihtoehtona kolmea ovea ja manuaalilaatikkoa. Luvassa on siis villiä menoa mukavuuden kustannuksella – ainakin paperilla.

Hyvin säilynyt

Moottoria ja autoon tehtyjä pieniä muutoksia lukuun ottamatta Ibiza on nykymuodossaan melko vanha malli: se esiteltiin jo kahdeksan vuotta sitten. Pikkuautoluokassa vuodet eivät kuitenkaan vilistä ohitse samaan tahtiin kuin isompien autojen keskuudessa.

Ibiza oli lanseeraushetkellään varsin villin näköinen, eikä ikä ole tehnyt autosta mitenkään vanhanaikaisen näköistä – päinvastoin. Muodoissa on yhä tuoreutta, ja etenkin Cupra-varusteltuna autoa voi pitää pikemminkin pienenä coupéna kuin kolmiovisena hatchbackina.

Sisätiloissa auton vanheneminen yleensä tuntuu kaikkein selvimmin. GTI-autossa liika tila on kuitenkin vain haitaksi: pääasia, että kaksi edessä istujaa voivat hyvin.

Ibiza Cuprassa näin on. Ajoasento on sellainen kuin pitääkin, ja kuppimaiseksi valettu istuin tukee ainakin kapeaa kroppaa kivasti. Muutama harkittu somiste ja 280 km/h ulottuva nopeusmittari nostavat tunnelmaa sopivasti.

Ekovälitetty

Kun koeajossa on Cupra, ja vielä kirkkaanpunainen sellainen, sitä asennoituu koeajoviikkoon tavallista urheilullisemmin mielin. Sinänsä eteneminen on oikein sutjakkaa. Ibizaa voi paiskoa miltei miten huvittaa ilman, että auto protestoi mitenkään. Niin ohjaus, vaihteisto kuin moottorikin pelaavat ihailtavalla luontevuudella – kaikissa tilanteissa.

Mutta kuten näissä 2010-luvun sporteissa monesti, myös Ibiza Cupraan jää kaipaamaan lisää sitä kuuluisaa luonnetta. Mukava alusta ja kuminauhamainen kone eivät tee autosta raaseria, vaikka ajotilan kuinka vaihtaisi sportiksi.

Myös ultrapitkät välitykset arveluttavat, etenkin kun kyse ei ole mistään talousihmeestä. Kun ykkösellä mennään kuuteenkymppiin, kakkosella moottoritienopeuksiin ja kolmosella jonnekin, mitä emme kokeilleet, lyhentämisen varaa olisi ja paljon.

Siinä eivät kaiuttimista tulevat, kiihdytysääntä apinoivat keinotekoiset moottorin murinatkaan auta. Ibiza Cupran ominaisuuksissa ei ole mitään vikaa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että tällä lisänimellä olisi ollut varaa irrotella hieman enemmänkin.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus