Koeajo: Volkswagen Passat

Kahdeksannen sukupolven turvallinen uudelleensyntyminen. Hyvää: hiottu kokonaisuus, kattava varustevalikoima. Huonoa: perusmallin varustepuutteet.

Nopealla vilkaisulla uuden Passatin voisi leimata kasvojenkohotukseksi. Menestysreseptin kahdeksanteen sukupolveen ei ole tehty radikaaleja uudistuksia, mutta pinnan alla on paljon uutta.

Passat näyttää entistä leveämmältä ja linjakkaammalta. Edellisen sukupolven pitkät etu- ja takaylitykset ovat historiaa, sillä pyörät ovat aiempaa lähempänä auton nurkkia. Akseliväli on venähtänyt 79 millimetriä, vaikka kokonaispituudesta on kadonnut kaksi milliä. Akselivälin kasvu tuo avarammat sisätilat ja ryhtiä ajettavuuteen.

Leveyden kasvu on enemmän optista hämäystä kuin todellista muutosta (+12mm). Kahdeksannen sukupolven selkein tunnusmerkki on koko keulan levyinen kromilista konepellin etureunassa. Se todsin on vain korkeimman Highline-varustetason yksinoikeus.

Sisätilat ovat tuttua Volkswagenia. Viimeistelyn taso on ensiluokkaista ja linjat rauhallisen pelkistettyjä. Myös sisätiloihin on tuotu leveydentuntua yhdistämällä kojelaudan tuuletussuuttimet koko auton levyiseksi listaksi, jonka katkaisevat vain mittaristo ja viisarikello.

Keskikonsolia hallitsee kosketusnäyttö. Se on vakiona viisituumainen, mutta lisävarustelistalta löytyvät 6,5- ja kahdeksantuumaiset versiot.

Runsaat lisävarusteet

Radion ja ajotietokoneen lisäksi näytön toimintoja voi laajentaa navigaattorilla, peruutuskameralla tai kätevällä Area view -toiminnolla, jossa pysäköintiympäristöä tarkkaillaan lintuperspektiivistä auton yläpuolelta.

Android-kännyköiden käyttäjät voivat tilata Mirror Link -toiminnon, joka peilaa valikoidut ohjelmat matkapuhelimen ruudulta auton näytölle.

Lisävarustelistalta löytyy myös Active Info Display -mittaristo. Se korvaa perinteiset mekaaniset mittarit suurella ja tarkalla näyttöpaneelilla, jonka sisältö muuntuu tarpeiden mukaisesti. Kuljettaja voi esimerkiksi valita suurien mittareiden ja pienen kartan tai suuren kartan ja pienten mittareiden väliltä.

Kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat entistä monipuolisempia. Ruuhka-avustimen avulla auto matelee pysähtelevässä liikenteessä itsenäisesti omalla kaistallaan. Auto osaa myös pysähtyä ja jatkaa matkaa omin päin, kuljettajan tulee vain tarkkailla tilannetta.

Erikoisempi toiminto on peruutusavustin, joka auttaa peräkärryn tai asuntovaunun peruutuksessa. Autolle osoitetaan haluttu menosuunta, jonka jälkeen kuljettajan tarvitsee vain ryömittää autoa taaksepäin.

Järjestelmän hyödyllisyys nykymuodossaan on kuitenkin kyseenalainen ja toteutus hieman puolivillaista: peilin säätönupin käyttäminen autoa ohjaavana joystickinä on erikoinen ratkaisu.

Onnistunut laihdutuskuuri

Tulokkaan kehutaan olevan peräti 80 kilogrammaa edeltäjäänsä kevyempi. Suuri osa painonsäästöstä tulee moottoreista, jotka yksinään voivat säästää jopa 40 kiloa aiempaan verrattuna.

Bensiipuolella moottorivalikoima käsittää tällä hetkellä 1,4-litraisen TSI:n 125- ja 150-hevosvoimaiset versiot. Näistä jälkimmäinen on varustettu sylinterien lepuutustoiminnolla. Sen luvataan kuluttavan 1,3 l/100km aiempaa vastaavantehoista vähemmän.

Dieselvalikoima on laajempi. Perusmoottorina on 120 hevosvoiman 1,6 TDI. Lisätehoa kaipaavat voivat valita kaksilitraisen TDI:n eri tehoversiosta: 150, 190 tai 240 hevosvoimaa. Näistä viimeinen on kaksoisahdettu ja tarjoaa hurjan 500 newtonmetrin vääntömomentin.

Ensikoeajolla oli mahdollista tutustua kummankin käyttövoiman 150-hevosvoimaiseen versioon sekä 240-hevosvoimaiseen huippudieseliin. Perusmoottorit kuljettivat autoa erinomaisen vaivattomasti vuoristoisellakin tiellä. Kaksoisahdettu diesel taas toiminee erinomaisena esimerkkinä moottoriteknologian mahdollisuuksista, mutta korkeaan hintaan.

Vaihteistorajoitteita

Toistaiseksi DSG-kaksoiskytkinvaihteisto on tarjolla vain dieselmoottoreiden yhteyteen. Kahden tehokkaimman dieselmoottorin yhteydessä se on vakiovaruste nelivedon ohella. Neliveto tulee tarjolle maaliskuun alussa myös kummankin käyttövoiman 150-hevosvoimaiseen, mutta vain käsivaihteisena.

Osittain moottoreihin sidotut varustetasot kulkevat nimillä Trendline, Comfortline ja Highline. Varustetasoista Trendline on saatavilla vain kummankin käyttövoiman pienimpään moottoriin, vastaavasti Highline on vakiona tuplaturbodieselissä.

Vaivaton ajettava

Ajettavuudeltaan Passat on tuttua Volkswagenia. Kokonaisuutta leimaa yleinen vaivattomuus ja varmuus. Tarkan ohjauksen ansiosta auto taittuu näppärästi Sardinian vuoriston serpentiiniteillä. Pidentynyt akseliväli ei ole tehnyt autosta kankeaa, mutta lisäsentit vakauttanevat menoa moottoritieajossa.

Koeajoautot oli varustettu säädettävällä DCC-iskunvaimennuksella. Järjestelmä toimii mainiosti lukuun ottamatta terävien poikittaissaumojen aiheuttamia tärähdyksiä. Mukavuus- ja urheiluasetusten välinen ero ei ollut korostetun suuri, mikä on vain hyvä asia. Valitettavasti vakiovarusteisen iskunvaimennuksen toiminta selviää vasta myöhemmin.

Uusi auto, vanhat hinnat

Halvimmillaan loppuvuodesta Suomeen saapuvaan Passatiin pääsee 27 000 eurolla, joka on hyvin lähellä edeltäjämallin hintaa. 125:n bensiinihevosen liikuttaman auton Trendline-varustelusta puuttuvat esimerkiksi vakionopeudensäädin sekä Bluetooth. Ne, ja pysäköintitutkat kumpaankin päätyyn tuova varustepaketti lisää hintaa noin tuhannella eurolla.

150-hevosvoimaisen TDI-moottorin ja kaksoiskytkinvaihteiston kuljettaman Passatin saa ajettavakseen 38 000 eurolla, siis samaan hintaan kuin edeltäjänsä. Vähintään Comfortline-varusteltuna varustetasokin on hinnat alkaen -mallia parempi.

Volkswagen Passat ei yllätä, mutta vakuuttaa ominaisuuksillaan. Perusteellisesta uudistumisesta huolimatta rajoja rikkovia muutoksia menestysreseptiin ei ole tehty. Entistä hiotummasta autosta on vaikea osoittaa suurta moitittavaa.

Volkswagen saanee jatkaa kolmentuhannen Passatin valmistamista joka ikinen päivä myös vuonna 2015.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen