Nopeusrajoitetut henkilöautot halutaan teille jo ensi vuonna – monta avointa kysymystä ratkaistavana

Nopeusrajoitetut henkilöautot ovat tulossa Suomen liikenteeseen vuonna 2019. Trafi ja autoteollisuus ovat eri mieltä rajoittimien kustannuksista ja ajoneuvojen virittämismahdollisuuksista.

Nopeusrajoitetut henkilöautot halutaan saada nuorten käyttöön ensi vuonna, kertoo Liikenne- ja viestintäministeriö. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehtoa perinteisille mopoautoille, ja siten lisätä alle 18-vuotiaiden kuljettajien turvallisuutta.

Viime syksynä Liikenne- ja viestintäministeriön ja Trafin aloittama selvitys nopeusrajoitettujen henkilöautojen käyttöönotosta sai vauhtia, kun Euroopan Unioni ilmoitti, ettei se aio vastustaa yksittäisen jäsenmaan tahtoa sallia nopeusrajoitetut ajoneuvot liikenteessä. Aiemmin EU:n kieltoa käytettiin virkamiesten puolesta tekosyynä nopeusrajoitettujen henkilöautojen estämiseksi.

Pikkuautot mopoautoja turvallisempia

Pääsyy nopeusrajoitettujen henkilöautojen sallimisessa on turvallisuus: henkilöautoja koskevat huomattavasti mopoautoja tiukemmat törmäysturvallisuusmääräykset.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää tärkeänä, että nuorille on tarjolla liikkumiseen erilaisia vaihtoehtoja.

– Keskustelu nuorten liikenneturvallisuudesta on tärkeää ja meidän tulee kaikin keinoin parantaa turvallisuutta. Pidän myös tärkeänä, että nuorilla on mahdollisuus liikkua sujuvasti. Nopeudeltaan rajoitetut henkilöautot ovat yksi keino parantaa tilannetta.

Nopeusrajoitettujen henkilöautojen turvallisuutta korostaa myös autoteollisuutta edustava Autotuojat- ja teollisuus ry. Onnettomuuksia merkittävästi vähentävä ajonvakautus (ESC) on ollut pakollisena Euroopassa myytävissä henkilöautoissa jo vuodesta 2012 alkaen, ja varuste löytyy myös monista vanhemmista pikkuautoista. Moniin uusiin A- ja B-segmentin autoihin on saatavilla myös kaistavaihdin ja automaattisen hätäjarrutustoiminnon kaltaisia törmäyksiä ehkäiseviä varusteita.

– Uudistus parantaa selvästi alle 18-vuotiaiden turvallisuutta liikenteessä. Se lisää myös liikkumisen joustavuutta perheissä ja alentaa nuorten liikkumisen kustannuksia, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo.

Kallion mukaan nopeusrajoitettu henkilöauto parantaisi myös ajokortistaan luopuneiden senioreiden liikkumismahdollisuuksia. Pieni henkilöauto myös säilyttää rahallisen arvonsa mopoautoa paremmin.

Myös Autoliitto kannattaa ajatusta nopeusrajoitetuista henkilöautoista. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ehti jo kesällä 2017 korostaa, että nopeusrajoitetuilta autoilta tulisi vaatia lukkiutumattomien jarrujen lisäksi ajovakaudenhallintajärjestelmää.

Henkilöautoista traktoreita

Ministeriön mukaan tarkoituksena on liittää rajoitetut henkilöautot ajoneuvoluokkaan T1 eli traktoreihin ja mopoautokorttiin (AM) lisätään traktoriajoneuvot – Trafi ei pidä pelkkää teoriaosaamista testaavaa traktorikorttia (T) turvallisena nopeusrajoitetun henkilöauton kohdalla.

Traktori-määritelmän väljyyden ansiosta henkilöauto voitaisiin muuntaa traktoriksi vähimmillään nopeudenrajoittimella ja peräkoukun asennuksella. Käytännössä vaatimus sulkisi uudesta ajoneuvoluokasta pois ne ajoneuvot, joilla ei saa vetää peräkärryä.

Avoimia kysymyksiä on vielä paljon: ajokortti, ajoneuvon ja nopeudenrajoittimien tekniset vaatimukset sekä maksiminopeus. Trafi näkee maksiminopeudella kaksi vaihtoehtoa: 40 tai 60 kilometriä tunnissa riippuen siitä, liitetäänkö uudet ajoneuvot T1a vai T1b -ajoneuvoluokkaan.

Trafi pelkää viritystä

Henkilöauton nopeuden rajoittaminen on herättänyt keskustelua virittämisestä, eli rajoittimen poistosta. Ylen mukaan Trafi näkee merkittäväksi uhkakuvaksi rajoitettujen henkilöautojen virittämisen eli nopeuden nostamisen teknisin keinoin sallitun ylärajan yläpuolelle.

Trafi perustaa pelkonsa Ruotsissa tapahtuneisiin tapauksiin, joissa vaihteiden rajoittaminen kahteen oli helppo purkaa omassa autotallissa katsastuksen jälkeen ja kuorma-autoihin, joissa estämällä nopeusrajoitin, estettiin myös lukkiutumattomien jarrujen toiminta.

Trafin mukaan kehitteillä on jo elektronisia mopoautorajoittimia, jotka voitaisiin koteloida ja suojata sinetein. Trafin mukaan sinettiratkaisu helpottaisi poliisin työtä liikenteessä tehtävissä tarkastuksissa.

Autotuojat- ja teollisuus ry ei ole huolissaan rajoitettujen henkilöautojen virittämisestä. Yhdistyksen mukaan jälkiasenteinen sähköinen rajoitinlaite on rakennettu niin, että virran poistaminen estää autolla liikkumisen. Liittimien ja laitteen sinetöinti tekevät myös ohitusyritysten valvonnasta tieliikenteessä ja vuosikatsastuksissa helppoa.

Mikäli nopeudenrajoitin on tehdasasenteinen, suojatun moottoriohjausyksikön ohittaminen kotikonstein on yhdistyksen mukaan mahdotonta. Sähköisen nopeudenrajoittimen asentaminen onnistuu lähes mihin tahansa sähköisellä kaasupolkimella varustettuun henkilöautoon.

Pelkän laitteen hinta on noin 300 euroa ja asennustöineen hinnaksi tulee yhdistyksen mukaan noin 400 euroa. Trafin hinta-arvio rajoittimen asentamisesta on lähes kaksinkertainen, 700 euroa.

Suosion kasvu kompensoi turvallisuusparannuksen

Trafin arvion mukaan uusien rajoitettujen ajoneuvojen määrä liikenteessä olisi minimissään 12 000 ja voisi nousta jopa 41 000 asti, jos aikuisetkin ottavat uuden ajoneuvoluokan käyttöönsä. Verrattuna mopoautoihin määrä kasvaisi merkittävästi, sillä Trafi arvioi mopoautojen määräksi tällä hetkellä 8 000.

Trafi myös muistuttaa huomattavasti mopoautoa raskaampien nopeusrajoitettujen henkilöautojen aiheuttavan onnettomuuksissa suuremman riskin muulle autoliikenteelle.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi, Yle ja Autotuojat- ja teollisuus ry Kuva: Moottorin arkisto