Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna: Nopeusrajoitusten nostoa pitää harkita

Autoliitto haluaa herätellä keskustelua nopeusrajoitusten tasosta. Liikenneturvallisuus ja matka-aikojen piteneminen on punnittava samassa vaakakupissa ja päätettävä rajoitusten taso niiden perusteella.

– Miksi junien, raitiovaunujen ja bussien matka-aikojen nopeuttaminen minuuteilla on tärkeää, mutta henkilöautoille etsitään jatkuvasti alhaisempia nopeusrajoituksia, kysyy Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna.

– Matka-ajalla on merkitystä. Suomi on tasainen maa, meillä ei ole vuoristoja. Voisi olla mahdollista nostaa nopeusrajoituksia.

Näillä ajatuksilla puheenjohtaja Martti Merilinna avasi Autoliiton järjestämän nopeusrajoitusseminaarin tiistaina Helsingissä.

Parillisten leiri voitti

Kun nopeusrajoituksia 1970-luvulla otettiin käyttöön, silloin oli parillisten ja parittomien leiri.

Parillisiin nopeusrajoituksiin 60, 80, 100 ja 120 km/h päädyttiin.

– Yllättäen suurin rajoitus, 120 km/h tuli käyttöön vain harvoilla teillä. Nyt pitäisi harkita asiaa uudelleen. On olemassa myös 110 km/h nopeusrajoitus, Merilinna muistuttaa.

Hän perustelee esitystään tapahtuneen kehityksen valossa.

– Kun nopeusrajoitukset tulivat voimaan 1970-luvulla, ne olivat silloin keskimäärin korkeampia kuin nyt. Autot ja tiet ovat kuitenkin kehittyneet. Myös kevyen liikenteen väylät ovat tuleet osaksi liikenneverkkoa.

Kompromissi löydettävä

Merilinna kaipaakin harkintaa liikenneturvallisuuden ja matka-aikojen yhteensovittamiseen.

– Liikenneturvallisuus on tärkein syy nopeusrajoitusten asettamiseen. Jollakin nopeudella pitää kuitenkin mennä paikasta toiseen. Kompromissi järkevästä nopeudesta on vain löydettävä, Merilinna toteaa.