”Jo nyt Suomessa, jossa oman auton käyttö on harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien takia kaikkein perustelluinta ja usein vaihtoehdotonta, on Euroopan kalleimmat polttoaineet.”

Valtioneuvostossa muhii linjaus, joka uhkaa nostaa autoilun kustannuksia. Kyseessä on hallituksen esitys laiksi fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta, johon Autoliitto on ottanut kriittisesti kantaa. Päästökaupan seurauksena kotitalouksien eli tavallisten kansalaisten sekä elinkeinoelämän liikkumiskustannukset uhkaavat nousta.

Autoliitto muistuttaa lausunnossaan lakiaikeisiin liittyen, että päästökauppa on luonteeltaan sääntelyä ja muodoltaan polttoaineveroa jäljittelevä järjestelmä, jonka vaikutus kuluttajille näkyy polttoaineen hinnassa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vaikea ennakoida hintavaikutuksia

Veroon verrattuna päästökauppa on kuitenkin kuin oikutteleva sää, jota on vaikea ennakoida.

”Polttoaineveroon verrattuna hinnanmuodostukseen liittyy huomattavasti enemmän epävarmuustekijöitä, joita kotitalouksien ja yritysten on vaikea ennakoida.”

Erityisen haasteellista on, että jäsenvaltioiden omat polttoaineverotasot ja niihin rinnastettavat käyttövoimasta riippuvat vuotuiset verot eroavat merkittävästi toisistaan. Autoliitto uumoilee, että ilman polttoaineverojärjestelmän harmonisointia päästökaupan seurauksena syntyy korkean polttoaineveron maihin, kuten Suomeen, todennäköisesti huomattavasti korkeampi kokonaisverotaso.

Jo nykytilanne on haastava.

”Jo nyt Suomessa, jossa oman auton käyttö on harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien takia kaikkein perustelluinta ja usein vaihtoehdotonta, on Euroopan kalleimmat polttoaineet.”

Suomi elää kumipyörien varassa

Hallitus suunnittelee liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Tähän liittyen Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö muistuttaa painokkaasti: ”Päästökaupan myötä uudistustyössä on ymmärrettävä, että liikenteeltä ei voida kerätä jatkossa yhtä paljon veroja kuin ennen Suomen kilpailukyvyn ja kotitalouksien toimeentulon kärsimättä. Suomi elää kumipyöräliikenteestä, sillä yli 90 prosenttia ihmisistä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista liikkuu teitä pitkin.”

Päästökauppa nostaa Autoliiton mukaan myös tavara- kuin joukkoliikenteen kustannuksia, mikä vaikuttaa jokaiseen – myös autottomaan – suomalaiseen.

Kuka pitää pyörät pyörimässä?

Autoliitto on huolissaan siitä, kuka pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä jatkossa. Hallituksen esityksen mukaan suurituloiset liikkuvat autoillaan enemmän sekä aiheuttavat siten päästöjä ja siten maksavat suurimman osan päästökaupan kotitalouksille aiheutuvista kustannuksista.

Tähän liittyen Autoliiton mukaan olisi hyvä huomioida, että ”parempituloiset maksavat muutenkin eniten veroja ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä.”

Päästökauppa osuu etujärjestön mukaan kipeimmin pienituloisten kukkaron.

”Pienituloisiin, työssäkäyviin kotitalouksiin, joilla ei ole käytännössä vaihtoehtoa oman auton käytölle, päästökaupan aiheuttama liikkumiskustannusten nousu osuus suhteessa kipeämmin jo senkin takia, että heillä on vanhemmat autot, joiden käyttövoimana on bensiini tai diesel.”

Autoliiton mukaan liikenteen verotuksen tulisi olla mahdollistavaa ja kilpailukykyä lisäävää. Se tosiasia, että suomalaiset tuottavat itse omat liikkumispalvelunsa henkilöautolla johtuu Autoliiton mukaan Suomen olosuhteista ja yhteiskuntarakenteen erityispiirteistä.

”Tämä pitäisi ottaa myös huomioon toteutettaessa EU:n liikenne- ja ympäristöpolitiikkaa. Ne päästökaupalla kerättävät varat, jotka saadaan pidettyä Suomessa, tulisi ohjata tieliikenteen hyväksi, muun muassa autokannan uudistamiseen ja infran parantamiseen.”