Brough Superior – MP18-messujen kovin vetonaula?

Aitoja Brough Superior -moottoripyöriä on maailmassa jäljellä korkeintaan tuhatkunta. Lähes ainoa - ja sekin kallis ja työläs - tapa saada oma Brough Superior on tehdä se omavalmistemoottoripyöränä. Lopputulosta voi ihailla MP18-messuilla Moottori-lehden ja Suomen Moottoripyörämuseon yhteisellä osastolla.

George Broughin omistama moottoripyörätehdas toimi vuosina 1919-1940 ja se ehti valmistaa arvioiden mukaan 3048 moottoripyörää.

Huippumalli oli Brough Superior SS100. Se oli aikansa Super Sport, ja jokaisella valmistetulla SS100:lla oli ajettu George Broughin henkilökohtaisesti takaama 100 mph koeajonopeus ennen luovutusta asiakkaalle.

Näitä SS100 -malleja valmistettiin vain 383 kappaletta. Moottoreina käytettiin sen ajan huippumerkkien, Jap ja Matchless, V2-moottoreita.

Valmistusprosessi oli huipputarkka ja jokainen pyörä rakennettiin tilauksesta, joten kahta täsmälleen samanlaista kappaletta ei liene valmistettu.

Kuten näistä tiedoista jo voi päätellä, kyse ei ollut jokamiehen moottoripyörästä, vaan ne oli suunnattu varakkaille asiakkaille.

Hinnan kerrotaan olleen keskiverto englantilaisen vuosipalkan verran. Lempinimi ”moottoripyörien Rolls-Royce” on siten perusteltu.

Suomessa ei tiettävästi ole yhtään aitoa Brough Superioria

Omin käsin tehty Brough Superior

Kun suomalaiset moottoripyöristä kiinnostuneet insinööri Jouni ja koneistaja Kimmo löivät päänsä yhteen ja alkoivat hämmentää, oli lopputuloksena ainutlaatuinen ja omavalmisteinen Brough Superior.

Tai tietysti molemmille oma, ja kuten Broughin perinteeseen kuuluu niin molemmat yksilöitiin erilaisiksi. Kimmolla on kaasutinmalli ja Jounilla kompressoriahdettu.

Mistä tuli idea rakentaa omavalmisteinen Brough Superior?

– Tämä oli sellainen kahden kahelin päähänpisto. Ollaan pitkän linjan moottoripyöräharrastajia ja on pelattu vanhojen pyörien kanssa, valaisee Kimmo Alho projektin taustaa.

Jounilla oli tallissaan Jap-moottorin ”lohkorääppeitä” ja hän oli alkanut suunnitella valumalleja niiden ympärille.

Kimmo sattui löytämään nettiä selatessan englantilaisen firman, joka valaa samanlaisia moottorin lohkoja. Yritykseen oltiin yhteydessä ja raakavaletut lohkot ja sylinterikannet saapuivat kahdeksan kuukautta tilauksen jälkeen

Englannista tulivat myös kampiakseli, nokka-akselit ja männät. Raakavalettujen osien koneistuksista vastasi Kimmo, jolla on koneistusalan yritys. Moottoria voi hyvällä omallatunnolla sanoa omavalmisteiseksi.

Kuuden vuoden projekti

Brough Superiorin rungot tehtiin Suomessa. Vanteet, pinnat, pyörän navat, jarrulaitteet ja kaasuttimet ovat uustuotantoa.

Vaihdelaatikko puolestaan on 1930- tai 1940-luvun Nortonista, ja se on käytännössä lähes ainoa valmiina hankittu osa. Muuten on luotettu omaan valmistukseen osien suhteen.

Projektin vaativuudesta kertoo sekin, että kahdelta ammattilaiselta on kulunut rakentamiseen aikaa kuutisen vuotta.

Englannista tilatut lohkot saapuivat Suomeen 4.5.2012 ja veropäätös tuli juuri ennen MP18-messuja ja rekisterikilvet saatiin messuviikolla.

– Kyllä siellä konttorillakin siunailtiin, että ei siellä ole ikinä tällaisia pyöriä ennen ollut. Ja ettei taida tulla tämän jälkeenkään, tuumailee Kimmo Alho, ja miehen sanaan on helppo uskoa.

Kustannuksia ei ole laskettu

Kustannuksia ja työtunteja projektissa ei ole laskettu. Ei ainakaan vielä, mutta kuittipino on tallessa ja sillä on paksuutta ”riittävästi”. Ja aivan kuin projekti ei olisi tullut tarpeeksi kalliiksi, niin verottaja tietysti muisti vielä pankkisiirrolla.

– Verottaja vertasi tätä uuteen vastaavaan. Kun moottori on 1150-kuutioinen niin lähimmäs menee Harrikan Sportster, ja sen mukaan verojen määräksi tuli 2800 euroa.

Mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota, kun messuilla Brough Superioria tarkastelee?

– Itselle yksi suurimpia juttuja oli öljypumpun saaminen toimivaksi, mutta sitä nyt ei päältäpäin voi niinkään nähdä. Ketä kiinnostaa mikäkin mutta esimerkiksi alumiinitankki on käsin taottu suorasta pellistä.

Siitä voi jokainen jo päätellä, että työtunteja koko pyörän valmistumiseen on mennyt huikea määrä.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: Antti Hentinen