Entä jos sähköauton lataus, junalippu ja pysäköinti olisi yhtä?

Voiko eri kulkumuotojen matkaketjuista muodostua joustava liikkumistapa? Viekö kehitys siihen, että jo lähitulevaisuudessa liityntäpysäköintipaikalle ajava sähköautoilija voisi hoitaa auton lataussähkön, matkalipun ja pysäköinnin joustavasti yhdellä maksulla?

Eri kulkutapoja yhdistävä matkaketju on luonteva ratkaisu monelle, jos siitä tehdään joustavaa. Moni olisi valmis yhdistämään esimerkiksi arkisella työmatkalla omalla ladattavalla autolla kulkemisen vaikkapa loppupään junamatkaan, jos niin pysäköinti, auton lataus kuin joukkoliikennelipun ostaminen olisi tehty joustavaksi ja hinnaltaan houkuttelevaksi kokonaisuudeksi.

Kenties tulevaisuudessa olisi siis mahdollista yhdistää liityntäpysäköintipaikalla pysäköinti, sähköauton lataaminen ja tarvittava joukkoliikennelippu siten, että koko palvelu olisi ostettavissa yhdestä paikasta, kenties kätevän sovelluksen avulla, näin ideoivat Moottorin haastattelemat asiantuntijat.

Näkemyksensä aiheesta kertovat VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen (MP), joka pohtii työkseen eri näkökulmista sähköisen liikenteen edellytyksiä ja nykyhaasteita sekä Sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä (TH), joka työskentelee Energiateollisuus ry:ssä, joka edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. Valtion omistama VTT on puolestaan alallaan Euroopan johtavia tutkimuslaitoksia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Siellä missä liikutaan

Sähköautojen ja lataushybridien määrä autokannassa on kasvussa. Kaupunkilaisjärjellä ajatellen autojen latauspaikkoja pitää olla siellä missä ihmiset luontaisesti liikkuvat, kuten liityntäpysäköintialueilla – kannustaahan valtiovallan toimetkin joukkoliikenteen käyttöön matkaketjujen järkevänä osana.

Joukkoliikenteen käyttöä kannustavat tietty myös päästötavoitteet, joiden mukaisesti liikenteen haitallisia päästöjä tulisi merkittävästi suitsia ja lopulta yltää Suomessa, osana EU-tason päästötavoitteita, fossiilittomaan liikenteeseen.

Matkaketjujen rakentamista

Nykyistä sujuvampien eri kulkutapoja yhdistävien matkaketjujen mahdollistamisen haasteet ovat harvaan asutussa Suomessa melkoiset, mutta ainakin väkirikkaimmilla asutusalueilla on näköpiirissä myös paljon mahdollisuuksia. Nykyisten liityntäpysäköintialueiden latausjärjestelyt ovat vielä varsin vaatimattomia, tyypillisesti kahden auton latauspaikkoja. Alueiden latausjärjestelyt ovat nykyisin varsin vaatimattomat niin latauspisteiden määrän kuin niiden tarjoaman lataustehon näkökulmasta.

Älyä lataukseen ja matkalipun ostoon

VTT:n Marko Paakkisen näkemyksen mukaan liityntäpysäköintiin olisi melko edullista rakentaa vaikka jokaiselle paikalle matalatehoinen latauspiste, tai tehdä älykkäämpiä kokonaisjärjestelmiä, joilla vältettäisiin suuritehoisten sähköliittymien tarve.

”Esimerkiksi älykkäämmällä sovelluksella, josta ostaisit matkalipun, joka sisältäisi pysäköinnin, ja laskuttaisi lataussähkön lähdön jälkeen, voisi määritellä arvioidun lähtöajan, jonka perusteella latauskenttä voisi älykkäästi ohjata latausta niin, että kaikilla olisi haluttu akun varaustaso lähtiessä.”

Paakkisen näkemyksen mukaan tekniikan lisäksi liityntäpysäköintialueet pitäisi tehdä muutenkin houkutteleviksi, eli mainostaa niitä laajemmin, tehdä käyttökokemus helpoksi.

”Jo opastuksissa alueista tulisi mainita esimerkiksi vapaiden latauspisteiden määrä, ellei latauspisteitä ole rakennettu jokaiseen p-paikkaan, mikä olisi paras vaihtoehto.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Entä jos, yksi maksu kattaisi kaiken?

Mitä etuja se toisi, jos liityntäpysäköintipaikkojen sähköautojen latauksen voisi maksaa samalla kun ostaa lipun joukkoliikenteeseen? Jos siis lataus ja lippu olisi hinnoiteltu yhdistelmänä, jolloin se olisi kuluttajalle edullisempaa kuin erikseen maksettuna?

(TH): ”Olisi erinomaista, että kaikki nämä voisi hoitaa samalla paketilla: joukkoliikennelippu + liityntäpysäköinti + lataus.”

”Toisaalta latauksen hinnan on välttämätöntä olla kalliimpi kuin kotilatauksella, jotta latauspisteitä jää käytettäväksi todelliseen tarpeeseen. Tai jos rahaa on rajattomasti, niin toki sitten voidaan laittaa Pasilan Triplan malliin 300 latauspistettä.”

(MP): ”Kun parannetaan käyttäjäkokemusta ja palvelutasoa, se lisää käyttäjiä, se on nähty monessa muussakin asiassa. Eli jos palvelu olisi juohevaa, se tuotaisiin ihmisten tietoisuuteen (mainonta + opasteet + sähköinen tilannetieto saatavuudesta), se lisäisi varmasti myös käyttäjien määrää.”

VTT:n Marko Paakkisella on asiasta omakohtaista kokemusta.

”Hyvä esimerkki on eParkingin sovellus, mitä itse hyödynnän välillä, jos tarvitsen latausta oman työpaikkani lähellä – Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella voi samalla sovelluksella maksaa sekä pysäköinnin että latauksen. Jos tuohon saisi vielä matkalipun oston (tai toisinpäin, nämä ominaisuudet HSL:n sovellukseen), olisi kynnys tuollaisen palvelun käyttöön aika matala.”

Monen lätkän kanssa räpläämistä

Moni sähköautoilija jakanee Marko Paakkisen kokemukset nykyisen latausviidakon käyttöhankaluuksista.

”Nyt usean sovelluksen tai maksuautomaatin kanssa räplääminen voi karkottaa osan käyttäjistä, kun ei jakseta selvittää, miten asiat toimivat. Jos kokonaishinta matkalippu + pysäköinti + lataus tulisi edullisemmaksi kuin ajaa keskustaan ja ladata siellä tai suurteholaturilla, ja se tuotaisiin selvästi esiin, se voisi osaltaan houkutella enemmän käyttäjiä, etenkin jos dynaaminen hinnoittelu alkaa yleistymään suurteholatauksessa.”

Myös Tuukka Heikkilää nykytilanne ärsyttää, sillä se on kaikkea muuta kuin käyttäjäystävällinen.

”Tämä on valitettavasti käymässä myös HSL:n liityntäpysäköinnin maksun toteutuksessa: Kävelet autolta maksupäätteelle (jolle saattaa olla jonoa), näytät puhelimen ruudulta joukkoliikennelipun QR-koodin (joka muuten toimii todella huonosti sateessa), naputtelet kosketusnäytölle autosi rekisterinumeron (jälleen vaikeaa sateessa), valitset liityntäpysäköinnin keston, ja maksat sen lähimaksulla.”

HSL-liityntäpysäköintialueet löytyvät täältä.

Kuka maksaa kehityksen?

Moottorin haastattelemat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, kuka maksaa liityntäpysäköintipaikkojen nykyaikaiseksi kehittämisen.

(TH): ”Kyllä se on hoidettava pääosin julkisista varoista eli käytännössä kaupunkien toimesta. Vaihtoehtoiskustannus on jatkuvasti kasvavat ruuhkat, joita liityntäpysäköinti vähentää. Latausmahdollisuus parantaa liityntäpysäköinnin houkuttelevuutta. Nykypäivänä lataus kannattaa toteuttaa kerralla hyvin, muuten ihmiset pettyvät eivätkä kokeile uudelleen.”

Kehityksen edistäminen on Marko Paakkisenkin näkemyksen mukaan kaupunkien kontolla.

(MP): ”Tämä taitaa eniten kaatua kaupunkien vastuulle, kaupungithan ovat nykyisetkin liityntäpysäköinnit rakentaneet. Toki yhteistyöhön tarvitaan myös paikallinen joukkoliikenne sekä latauksen tarjoajia, mutta aloite taitaa olla aika vahvasti kaupunkien käsissä.”

Kehityksen vauhdin suhteen Paakkinen on vielä odottavalla kannalla.

”En osaa sanoa, millä aikataululla latauspisteitä alkaa syntymään lisää, mutta itse toivoisin, että niitä syntyisi mieluummin etupainotteisesti kuin jälkijättöiseksi, jolloin jotkut tätä vaihtoehtoa kokeilevat saattavat pettyä huonoon saatavuuteen, ja sen jälkeen houkutteleminen uudelleen asiakkaaksi on hankalampaa.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikkumishubit Suomenkin tulevaisuutta?

Monissa muissakin maissa on pohdittu samoja nykyaikaisten ja vahvasti kaupungistuneiden yhteiskuntien matkaketjujen rakentamisen ongelmia ja mahdollisuuksia.

VTT:n Marko Paakkinen puhuisi pelkän liityntäpysäköinnin kehittämisen sijaan enemmän tulevaisuuden liikkumishubeista, joita on tutkittu Suomessakin mm. hiljattain päättyneessä 6Aika-hankkeessa.

Esimerkiksi Saksassa Dresdenin kaupungissa on Paakkisen mukaan saatu käyttöön jo aika laaja verkosto tällaisia hubeja.

”Ideana on, että näissä voi vaihtaa helposti eri liikkumismuodosta toiseen, eli esimerkiksi joukkoliikenteellä saapuva voi vaihtaa viimeisen kilometrin kuljetukseen tai sähköautolla ulkopaikkakunnalta tuleva vaihtaa joukkoliikenteeseen.”

Eikä siinä vielä kaikki.

”Ja näistä siis saisi erilaisia liikkumisen palveluita, ja myös matkaketjuja kehitettäisiin esimerkiksi juuri siihen suuntaan, että yhdellä lipulla pääsee koko matkan ja voi maksaa samalla mahdollisen autosi pysäköinnin ja latauksen.”

Energiateollisuus ry:n Tuukka Heikkilä uskoo hänkin hubien tulon.

”Tulevaisuuden liikkumishubi on loistava konsepti. Kunnon liityntäpysäköintialue, josta voi kävellä sääsuojassa julkisen liikenteen asemalle, niin hyvä tulee. Muista maista, erityisesti Saksasta kannattaa ottaa mallia.”

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto

a:1:{i:0;s:6:"123502";}