Hirvieläinonnettomuudet jyrkässä kasvussa – syyskuussa 40 onnettomuutta päivässä

Hirvieläinonnettomuudet ovat olleet kasvussa viime vuosia. Syyskuussa tapahtuu keskimäärin 40 hirvieläinonnettomuutta päivässä ympäri Suomen.

Hirvieläinonnettomuuksien määrä nousee erityisesti syksyllä. Jo syyskuussa sattuu keskimäärin yli 40 hirvieläinonnettomuutta päivässä. Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa, jolloin autojen yhteentörmäyksiä sattuu erityisesti valkohäntäpeurojen ja yhä useammin metsäkauriiden kanssa.

hirvieläinonnettomuudet ovat olleet viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi vuoden 2021 syyskuussa sattui jo reippaasti yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, kun vielä viisi vuotta sitten niitä sattui syyskuussa alle 1 000. Noin puolet hirvieläinonnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa.

Kiima-aika ja metsästyskausi vaikuttavat

Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille. Lisäksi hirvieläinten kiima-aika ja niiden metsästyskausi lisää niiden liikehdintää. Myös uudet, tiiviit rakennettavat asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä.

Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui lähes 9 000 hirvieläinonnettomuutta, joista puolet valkohäntäpeurojen kanssa ja yli noin kolmannes metsäkauriiden kanssa.

Vaikka hirvieläinonnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, niissä loukkaantuneiden autoilijoiden ja autoissa matkustavien määrä on vähentynyt viime vuosina.

Autojen kehittynyt turvallisuus vaikuttaa

Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Autojen turvavarustelun kehityksellä on myös vaikutusta, autot ovat aiempaa turvallisempia.

– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Erityisesti syyskuusta marraskuuhun onnettomuuksien määrä on enimmäkseen kasvanut viime vuoteen asti. Valkohäntäpeurojen kanssa tapahtuvat onnettomuudet laskivat hieman, mutta metsäkauriin kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa on jatkuvaa nousua, sanoo Pöyhönen.

Vaarallisinta aikaa hirvieläintilastojen mukaan on marraskuu. Joulukuussa onnettomuudet laskevat alkusyksyn tasolle.

Keliolosuhteillakin on vaikutusta

Syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti myös sää- ja keliolosuhteet. Tiet ovat syksyisin liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja myös aamut pimenee. Iltapäivisin ilta-aurinko häikäisee matalammalla.

– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle – esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.

Sään muuttuessa syksyisemmäksi ja päivien lyhentyessä kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 1 500 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli hieman alle 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 6,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, Pöyhönen kertoo.

Hirvieläinkanta kasvanut

Hirvieläinten määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta alle 50 000:sta yli 120 000:een vuonna 2020. Kanta on kuitenkin kääntynyt laskuun esimerkiksi metsästyksen vuoksi. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 74 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 4000 edelliskautta enemmän.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesa erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa on samalla paljon liikennettä, mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lisäksi hirvieläinvahinkoja sattuu Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Muissa maakunnissa onnettomuuksia sattuu selvästi vähemmän.

Vinkit: näin vältät hirvieläinkolarit

• Aja virkeänä ja terveenä, aina maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos se on mahdollista.
• Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida tarpeeksi aikaisin. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.
• Huomioi eritoten hirvieläimistä varoittavat liikennemerkit. Ne ovat paikoissa, joissa hirvet ja peurat liikkuvat ja onnettomuuksia sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi.
• Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin hirvieläimet liikkuvat paljon syksyllä.