Hoitamaton uniapnea on riski liikenteessä

Hoitamaton uniapnea kolminkertaistaa riskin joutua liikenneonnettomuuteen. Sairaus aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtelua, jotka ovat vaaraksi liikenteessä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka kuudennen kuolonkolarin taustalla.

Väsymys vaikuttaa ajokykyyn samantapaisesti kuin alkoholi: ajokyky heikkenee, reagointi hidastuu ja arviointikyky huononee. Kuljettaja tarvitsee myös enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan.

–  Jos luomet alkavat painaa kesken ajon, kannattaa väsymys ottaa vakavasti. Väsymyksestä kertoo myös haukottelu tai se, että liikennemerkki tai liittymä saattaa jäädä huomaamatta. Paras keino ehkäistä vaaratilanteita on pysäyttää auto, juoda kuppi kahvia ja nukkua päälle vartin tirsat, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa kertoo.

Uniapnean varhainen toteaminen tärkeää

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

– Jos on päiväsaikaan väsynyt, kärsii aamupäänsärystä tai nukahtelee esimerkiksi television ääressä tai liikennevaloissa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä aikaisemmin uniapnea todetaan, sitä enemmän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon, toteaa Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengitys- eli CPAP-laitteella, joka estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana ja parantaa näin unen laatua. Ylipainoisilla potilailla tärkein hoitomuoto on laihduttaminen. Jo 5–10 kilon laihduttaminen lieventää sairauden oireita.

Uniapneatapahtumia liikenneasemilla

Hengitysliitto ja Liikenneturva muistuttavat Uniapneapäivänä 16.3. univajeen tuomista riskeistä liikenteessä ja pyrkivät edistämään uniapnean varhaista tunnistamista.

Hengitysyhdistykset tempaisevat Uniapneapäivän merkeissä järjestämällä ABC-liikenneasemilla uniapneatapahtumia, joissa kerrotaan uniapneasta ja sen hoidosta sekä väsymyksestä liikenteessä. Tapahtumissa on myös mahdollisuus kuulla käyttäjien kokemuksia CPAP-laitteista sairauden hoidossa.

Uniapneailta myös netissä

Uniapneapäivää seuraa uniapneailta. Tosin vasta seuraavana päivänä. Silloin luvassa on yleisöluento Hengitysliiton tiloissa.

Uniapneasta ja ammattiautoilusta luennoi neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.

Niklas Eklund Philips SRC:ltä kertoo puolestaan uniapneapotilaan tiedonsaannista tuoreen kyselyn pohjalta.

Tilaisuus järjestetään torstaina 17.3. klo 16.30 – 19.00 Hengitysliiton auditoriossa Helsingissä. Ohjelmaa voi seurata myös verkossa.

Tunnista uniapnean oireet:

• kuorsaus ja suun kuivuminen
• päiväaikainen väsymys ja nukahtelu
• heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun
• unenaikaiset hengityskatkokset
• aamupäänsärky
• keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus
• ärtyneisyys ja masentuneisuus
• sukupuolivietin aleneminen

Näin vältät väsymyksen ajossa:

• Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän.
• Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa.
• Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo.
• Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena.
• Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä.
• Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan.
• Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä.

Lähde: Liikenneturva Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen