Huutokauppahelmet – Huutokaupan kallein: Ferrari 275 GTB

RM Sotheby’s järjesti hiljattain huutokaupan Amalfin kauniissa maisemissa. Ferrari 275 GTB keräsi koko tapahtuman korkeimmat huudot.

Ferrari 275 GTB myytiin Amalfin huutokaupassa yli 2,2 miljoonan dollarin kauppasummalla. Mistään ennätyksestä ei silti ole kyse, sillä avokattoisesta 275 GTS/4 NART Spiderista on maksettu kymmenkertainen summa. Myös vastaavia kovakattoisia on liikkunut lähes tuplahinnalla.

Huutokauppahelmet tarjoaa pikaluotauksen ylellisten autohuutokauppojen maailmaan. Viime viikolla ehdotimme pientä sijoitusta, sillä samassa Amalfin RM Sotheby’s huutokaupassa oli tarjolla Ferrari 365 GTC/4 mielestämme jokseenkin kohtuullisella hinta-arviolla. Se meni lopulta kaupaksi karvan alle 200 000 dollarin summalla.

Tällä kertaa tarkastelussa on vuoden 1965 Ferrari 275 GTB. Kyseinen yksilö on siis jo myyty, joten ostoaikeita omanneet voivat lopettaa lukemisen tähän. Muiden kanssa voimme sukeltaa auton ja mallin mielenkiintoiseen historiaan, jonka on dokumentoinut merkkiin erikoistunut historioitsija Marcel Massini.

Ferrari 275 GTB – RM Sotheby’s

Tämä nyt kaupattu yksilö myytiin Milanossa ensimmäiselle omistajalleen Luigi Delle Pianelle Bergamoon maaliskuussa 1965 eli noin 44 vuotta sitten. Ferrari 275 GTB oli ensiesitelty suurelle yleisölle Pariisin autonäyttelyssä vuotta aiemmin. Samassa yhteydessä esiteltiin avoversio 275 GTS, mutta keskitymme mallimerkinnän viimeisestä kirjaimesta tunnistettavaan kovakattoiseen: B niin kuin Berlinetta.

Delle Piane oli valinnut hyvin konservatiivisen yksilön. Hopeanharmaa metalliväri tuntee nimen Argento ja sisällä on mustaa nahkaa eli Nero. Tämä auto sai Italiassa rekisteritunnuksen BG 119897 ja sama tunnus on kiinnitettynä myös näissä tuoreissa myyntikuvissa.

Kuljettaja istutettiin moottorin ja vaihteiston väliin. Keulalta löytyy kuuluisa Colombo V12-moottori 3,3-litraisena, joka tuotti Berlinettassa 280 hevosvoimaa. Viisivaihteinen manuaalivaihteisto löytyy taka-akselin tuntumasta, mutta kytkin on moottorin yhteydessä.

Transakselirakenteen mukana 275 GTB sai erillisjousituksen molemmille akseleille. Myöskään levyjarrut eivät olleet itsestäänselvyys vielä 60-luvulla, mutta Ferrarista ne toki löytyivät asennettuna jokaisen pyörän yhteyteen.

Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin

Ei kuitenkaan kulunut kovin kauan kunnes auto päätyi jollain tavoin naapurivaltioomme vuonna 1966. Tämä Ferrari 275  GTB viettikin Ruotsissa aina 70-luvun loppupuolelle asti. Sillä oli useita omistajia ennen päätymistään Ulf Bomanin hyppysiin.

Boman teki autoon useita muutoksia, joista näkyvin oli auton maalaaminen keltaiseksi pitkittäisellä niin sanotulla ralliraidalla varustettuna. Autolla myös kilpailtiin. Tämä Ferrari 275 GTB osallistui useaan Skandinaviassa ja Euroopassa ajettuun ralliin.

Tämä siitäkin huolimatta, että 275 GTB oli edeltäjiään huomattavasti mukavuuspainotteisempi. Se oli varttunut puhtaasta kilpa-autosta todelliseksi luksuslaitteeksi pitkien matkojen taittamiseen. Kehittyneen tekniikan ansiosta 275 GTB oli kuitenkin samalla edeltäjiään ripeämpi ja onkin hyvä muistaa että 60-luvulla Euroopassa ei vielä ollut juurikaan nopeusrajoituksia.

Lou Tarantolo osti jutun yksilön ja auto laivattiin Yhdysvaltoihin. Vuonna 1979 se oli kaupan muutamassakin paikassa ja myynti-ilmoituksissa mainittiin muun muassa kilometrilukemin varustettu mittaristo sekä mittarilukema 70 000 kilometriä. Lopulta sen osti Bernard R. Nevoral ja paikkana oli Illinois.

Vuonna 2008 autoa kunnostettiin noin 25 000 dollarin arvosta tunnetussa restaurointiyrityksessä nimeltään Motion Products Inc., jonka jälkeen Ferrari myytiin eteenpäin muutamaankin otteeseen. Vuonna 2017 sama yksilö kuitenkin palautui Motion Productsin hellään huomaan ja sille suoritettiin kattava kunnostus.

Tämä tarkoitti alkuperäistä maalipintaa sekä mustaa nahkaa harmain kankaisin istuinpäällisin. Rallikäyttöä varten siirretty polttoainetankin luukkukin palautettiin alkuperäiseen paikkaan. Pian kunnostustöiden jälkeen auto voittikin platinaa 27. Palm Beach Cavallino Classic -tapahtumassa.

Auto myytiin siis nyt varsin lähellä sellaista asua, jossa se poistui Maranellon tehtaalta vuonna 1965. Tämä tietenkin vain entisöinnin ansiota. Lienee syytä jäädä pohtimaan onko noin 2,2 miljoonaa dollaria tästä Ferrarista paljon, vähän vai juuri sopivasti.

Teksti: Henri Posa, Kuvat: Theodore Greg Keysar/RM Sotheby's.