Kysy autoista: kenellä on väistämisvelvollisuus, kun STOP-merkkiä vastapäätä on parkkialue – ja mihin kohtaan merkillä kuuluu pysähtyä?

kysy autoista ympäri vuoden kesärenkailla

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa Moottorin lukijoita askarruttaviin STOP-merkkiä koskeviin kysymyksiin.

Kysymys: Risteyksessä on STOP-merkki. Lähestyn STOP-merkkiä, väistän luonnollisesti risteävää liikennettä, jalankulkijoita sekä pyöräilijöitä. Vastakkaisella puolella on parkkialue. Onko väistämisvelvollisuus tässä tapauksessa STOP-merkin takaa vai parkkialueelta tulevalta?

Joskus liikenteessä tulee vastaan tilanteita, joissa väistämisvelvollisuudet eivät ole kuljettajalle heti selviä, kuten kysymyksestäkin ilmenee. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen taustoittaa ja selventää asiaa laajemmin.

– STOP-merkin suunnasta lähestyvän auton kuljettajalla on merkin nykyisen merkityksen mukaan velvollisuus väistää risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi väistettävä risteävää tietä ylittävää kevyttä liikennettä sekä vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä, Vesalainen kertoo.

Tilannetta monimutkaistaa se, että STOP-merkkiä vastapäätä voikin olla tavanomaisen kadun sijaan ”parkkialue”, joka on tieliikennelain 24 §:n mukaan aluetta, jolta tulevan ajoneuvon kuljettajan on liikennesäännön mukaan aina väistettävä muita tienkäyttäjiä.

Tieliikennelain 8 §:ssä taas määritellään liikennesääntöjen ja liikenteenohjauslaitteiden välinen noudattamisjärjestys. Kysymyksessä esitetyssä tilanteessa olennainen on ko. pykälän kohta, jossa todetaan, että ”Liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä.”

Tämän perusteella STOP-merkin osoittama väistämisvelvollisuus vaikuttaa Vesalaisen mukaan vahvemmalta kuin parkkialueelta tulevan ajoneuvon liikennesäännön mukainen väistämisvelvollisuus.

– Pohdittavaksi jää kuitenkin, onko ”parkkialueelta” tulevan liikennesäännön mukaisella väistämisvelvollisuudella – edellä kerrotusta huolimatta – joku merkitys asiassa ja missä määrin sieltä tuleva voi luottaa siihen, että STOP-merkin takaa tuleva aikoo väistää. Lopputulokseen saattaa siis vaikuttaa myös tieliikennelakiin kirjatun ennakointivelvoitteen tulkinta, Vesalainen pohtii.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Myös parkkialueen luokittelu saattaa vaikuttaa: tie vai ei?

Yksi risteyksen tulkinnan kannalta keskeinen kysymys liittyy Vesalaisen mukaan siihen, katsotaanko STOP-merkkiä vastapäätä oleva ”parkkialue” tieksi vai ei – se riippuu alueen luonteesta ja linjataan viime kädessä eri oikeusasteissa.

– Mikäli kyseistä ”parkkialuetta” ei katsota tieksi, tulee arvioitavaksi, onko STOP-merkin suunnasta tulevan ajoneuvon kuljettajan väistettävä ajoneuvoa, joka tulee kokonaan tien – ja näin ollen myös tieliikennelain soveltamisalan – ulkopuolelta. STOP-merkin kohdalla tieliikennelaissa ei nimittäin oteta kantaa siihen, mistä toinen ajoneuvo tulee, vaan ainoastaan todetaan, että STOP-merkin suunnasta tulevan ”on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja”, Vesalainen toteaa.

Mahdollisen onnettomuuden sattuessa syyllisyyskysymys ei siis ole aivan yksiselitteinen.

– Edellä kertomani valossa on todettava, että mikäli kysymyksessä esitetyssä tilanteessa kolaroidaan, määritellään syyllisyys viime kädessä tapauskohtaisesti, eri oikeusasteissa. Todennäköisesti STOP-merkin takaa tulevan pitäisi väistää vastakkaiselta ”parkkialueelta” tulevaa – en kuitenkaan uskalla luvata ”parkkialueelta” tulevalle, että hän saisi ajaa ensin. Vahingon sattuessa syyllisyys saattaa mennä myös jakoon. Olennaista onkin tiedostaa tällaisen tilanteen epämääräisyys ja noudattaa erityistä varovaisuutta, jotta vaaratilanteilta tai onnettomuuksilta vältyttäisiin, Vesalainen miettii.

Tilanteesta tuli epäselvä, kun STOP-merkin ja kärkikolmion merkityksiä muutettiin tieliikennelain uudistuksen myötä kesällä 2020.

– Toivottavasti tähän saadaan lisäselvyyttä tulevaisuudessa mahdollisten ennakkotapausten myötä – kaikkein parasta toki olisi, että kärkikolmion ja STOP-merkin merkitykset palautettaisiin sellaisiksi kuin ne olivat ennen kesällä 2020 voimaan tullutta nykyistä tieliikennelakia, Vesalainen toivoo.

"Mihin kohtaan kuuluu pysähtyä, jos STOP-merkin yhteydessä ei ole viivaa?"

STOP-merkki velvoittaa kuljettajaa pysähtymään aina ennen risteystä, mutta käytännön tilanteissa pysähtymiskohdan tulkinta voi vaihdella.

– Lähtökohtaisesti STOP-merkin yhteyteen pitäisi maalata pysäytysviiva aina, kun se on teknisesti mahdollista. Käytännössä näin on silloin, kun tieosuus on asfaltoitu, Vesalainen sanoo.

Jos pysäytysviiva on merkitty, pysähtymispaikka ei Vesalaisen mukaan jätä tulkinnanvaraa: STOP-merkin yhteyteen maalatulle viivalle on pysähdyttävä.

– Olennaista on huomata, että viivalle voi pysähtyä vain yksi auto kerrallaan eli kaikkien jonossa ajavien on omalla vuorollaan pysäytettävä. Pysäyttäminen tarkoittaa sitä, että auton pyörät eivät pyöri eikä auto liiku, Vesalainen painottaa.

Auton pysähdyksen kestolle ei ole määritelty mitään tiettyä aikamäärää. Vesalainen painottaa kuitenkin, että on tärkeää muistaa, että pysäyttämisellä on tarkoitus pelata – sekä itselle että muille – aikaa havainnoida, arvioida, ajatella ja toimia.

– Kun tämän kaiken tekee huolellisesti, se ei onnistu sekunnissa tai kahdessa. Valitettavaa on, että välillä näkee autoilijoiden suhtautuvan STOP-merkkiin kuin kärkikolmioon ja vain hiljentävän nopeutta niiden suunnasta tullessaan, Vesalainen harmittelee.

Jos pysäytysviivaa ei ole, kuljettajan on arvioitava paikka itse ja valittava pysähdyspaikka, jossa risteävän liikenteen havaitseminen onnistuu riittävän hyvin.

– Mikäli pysäytysviivaa ei ole, on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkyvyys risteäviin suuntiin – ei siis merkin kohdalle, kuten usein virheellisesti oletetaan. Tästä poiketen rautatien tasoristeyksessä on pysäytettävä ennen tasoristeyksen ylittämistä STOP-merkin kohdalle, Vesalainen toteaa.

Muuta STOP-merkkiin liittyvää

STOP-merkkiä käytetään kärkikolmion sijaan risteyksissä ja rautatien tasoristeyksissä, joissa turvallinen ajaminen edellyttää pysäyttämistä.

– Pakottamalla autoilija pysäyttämään, pyritään varmistamaan, että havainnointiin jää enemmän aikaa ja että se tulee varmasti tehtyä huolellisesti. STOP-merkin näkemisen pitäisi aina saada kuljettajan hälytyskellot soimaan. Kyseessä on erityisen vaarallinen risteys, jossa on syytä olla vielä normaaliakin varovaisempi ja huolellisempi, Vesalainen painottaa.

Syy STOP-merkin käytölle kärkikolmion sijaan saattaa olla esimerkiksi joku näistä:

Etuajo-oikeutetun suunnan liikennemäärä on niin suuri, että väistämisvelvollisen liikenteen on tärkeää pysähtyä.
Sivutien osuus koko liittymän liikennemäärästä on suuri.
Paikan tai olosuhteiden vuoksi risteävää tietä lähestyvän ajoneuvon havaitseminen ja sen nopeuden sekä etäisyyden arvioiminen on vaikeaa.
Kyseisessä risteyksessä on tapahtunut useita väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuvia onnettomuuksia tai vaaratilanteita.
Rautatien tasoristeystä lähestyttäessä ei ole riittävää näkemää, mutta juuri ennen tasoristeystä kuitenkin on.
Radan suuntaan on huono näkyvyys käytettävät nopeudet huomioiden.
Tie ja rautatie risteävät vinosti.
Halutaan viestiä kuljettajalle, että lähestyvää junaa on paikan tai olosuhteiden vuoksi vaikea havaita pysähtymättä.
Tasoristeyksessä on tapahtunut onnettomuuksia tai vaaratilanteita.

– Välinpitämättömällä suhtautumisella tai hosumalla menetetään kaikki merkillä tavoitellut turvallisuushyödyt, Vesalainen muistuttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kysy autoista

Jätä meille autoaiheinen sinua askarruttava kysymys. Toimituksemme vastaa viikoittain moottori.fi:ssä tulleisiin kysymyksiin. Voit myös lähettää kysymyksesi suoraan sähköpostilla kysyautoista [ät] moottori.fi.

"*" näyttää pakolliset kentät