Liikenneministeri: Sähkön riittävyys ei rajoita sähköautojen yleistymistä

Liikenteen sähköistyminen etenee ennakoituakin rivakammin, mutta kuinka käy dieselriippuvaisen kuljetusalan polttoaineiden hintojen nousupaineissa?

Liikenteen käyttövoimamurros tarkoittaa valtiovallan hellimää tavoitetta, jonka mukaisesti suomalainen tieliikenne sähköistyy mahdollisimman nopeasti.

Liikenteen sähköistyminen on viime vuosina edennyt ennakoitua nopeammin. Viime vuonna täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osuus kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista nousi yli 30 prosentin. Työsuhdeautoiksi hankituista uusista autoista täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä oli lähes 70 prosenttia.

Paljonko lataussähköä tarvitaan?

Kansallisena tavoitteena on, että Suomen teillä liikkuu 700 000 sähköautoa ja noin 6 600 raskaan kaluston ajoneuvoa vuonna 2030. Ne kuluttaisivat sähköä noin kolme terawattituntia vuodessa, mikä vastaisi noin kolmen prosentin lisäystä sähkön kulutuksessa vuodessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) huojentaa epäileväisten mieliä lataussähkön riittävyyden suhteen.

– Sähkön käyttö liikenteessä vähentää sekä kasvihuonekaasupäästöjä että energiankulutusta. Sähkön riittävyys ei rajoita Suomessa sähköautojen yleistymistä. Tarvitsemme älykkään latausjärjestelmän, joka tasaa kulutushuippuja, Harakka painottaa.

Moottorin aiemmin haastattelema VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Pakkinen kertoi uskovansa liikenteen sähköistymisen etenemiseen – ja sähkön riittävyyteen.

Paakkinen vertasi kasvavan sähköautokannan lataustarpeiden tuomaa kulutushaastetta Moottorin uutisessa seuraavasti: ”Energian puolesta maan koko autokannan voisi sähköistää vaikka huomiseksi. Se ei tarkoittaisi sen kummempaa kuin esimerkiksi paluuta Suomen sähkönkulutuksen huippuvuoteen 2007, josta sähköverkkomme selvisi mainiosti.”

Venäjän hyökkäys nopeutti tarpeita

Liikenne- ja viestintäministeriö järjestämässä pyöreän pöydän energiamurrosta koskevassa keskustelutilaisuudessa esiintynyt ministeri Harakka arvioi Ukrainan sodan vaikutuksia.

– Venäjän hyökkäys nopeuttaa entisestään tarvettamme päästä eroon fossiilisista polttoaineista, Harkka linjasi ja toi esiin ministeriryhmän tekemän päätöksen 20 miljoonan euron lisätuesta raskaan liikenteen kaasu- ja sähkökäyttöiseen kalustoon.

– Tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti biokaasun tarjontaa ja edistää maailman kärkiluokan sähköpolttoaineiden tuotantoa.

Ministeriön mukaan Suomen energiajärjestelmän kannalta keskeisessä roolissa ovat toisaalta energiajärjestelmän toimivuuden takaaminen ja toisaalta vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja saatavuuden turvaaminen.

Taustalla tiukat tavoitteet

Fossiilisista liikennepolttoaineista irtautumisen taustalla ovat kunnianhimoiset kansallisesti sovitut ja myös EU:n velvoitteiden kautta tulevat päästöjen vähennystavoitteet.

Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Kolmivaiheisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on käynnissä. Liikenteen päästötoimista linjataan myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU), joka annetaan selontekona eduskunnalle keväällä 2022.

Keskeisenä tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.

Suomen kasvihuonepäästöt on syytä tosin eritellä tätä tarkemmin sen mukaan, mikä on päästölähde. Tieliikenteen osuus Suomen päästöistä ilman LULUCF-sektoria laskettuna on 20,6 %, josta henkilöautoliikenne 10,8 %, kuorma-autoliikenne 6,8 %, pakettiautoliikenne 1,7 % ja linja-autot 0,9 %.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, työ-ja elinkeinoministeriö, SKAL, Suomen Yrittäjät, Tilastokeskus, VTT

a:4:{i:0;s:5:"97379";i:1;s:6:"103929";i:2;s:6:"108043";i:3;s:6:"108520";}