Liikenneministeri: Sähkön riittävyys ei rajoita sähköautojen yleistymistä

Liikenteen sähköistyminen etenee ennakoituakin rivakammin, mutta kuinka käy dieselriippuvaisen kuljetusalan polttoaineiden hintojen nousupaineissa?

Liikenteen käyttövoimamurros tarkoittaa valtiovallan hellimää tavoitetta, jonka mukaisesti suomalainen tieliikenne sähköistyy mahdollisimman nopeasti.

Liikenteen sähköistyminen on viime vuosina edennyt ennakoitua nopeammin. Viime vuonna täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osuus kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista nousi yli 30 prosentin. Työsuhdeautoiksi hankituista uusista autoista täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä oli lähes 70 prosenttia.

Paljonko lataussähköä tarvitaan?

Kansallisena tavoitteena on, että Suomen teillä liikkuu 700 000 sähköautoa ja noin 6 600 raskaan kaluston ajoneuvoa vuonna 2030. Ne kuluttaisivat sähköä noin kolme terawattituntia vuodessa, mikä vastaisi noin kolmen prosentin lisäystä sähkön kulutuksessa vuodessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) huojentaa epäileväisten mieliä lataussähkön riittävyyden suhteen.

– Sähkön käyttö liikenteessä vähentää sekä kasvihuonekaasupäästöjä että energiankulutusta. Sähkön riittävyys ei rajoita Suomessa sähköautojen yleistymistä. Tarvitsemme älykkään latausjärjestelmän, joka tasaa kulutushuippuja, Harakka painottaa.

Moottorin aiemmin haastattelema VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Pakkinen kertoi uskovansa liikenteen sähköistymisen etenemiseen – ja sähkön riittävyyteen.

Paakkinen vertasi kasvavan sähköautokannan lataustarpeiden tuomaa kulutushaastetta Moottorin uutisessa seuraavasti: ”Energian puolesta maan koko autokannan voisi sähköistää vaikka huomiseksi. Se ei tarkoittaisi sen kummempaa kuin esimerkiksi paluuta Suomen sähkönkulutuksen huippuvuoteen 2007, josta sähköverkkomme selvisi mainiosti.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Venäjän hyökkäys nopeutti tarpeita

Liikenne- ja viestintäministeriö järjestämässä pyöreän pöydän energiamurrosta koskevassa keskustelutilaisuudessa esiintynyt ministeri Harakka arvioi Ukrainan sodan vaikutuksia.

– Venäjän hyökkäys nopeuttaa entisestään tarvettamme päästä eroon fossiilisista polttoaineista, Harkka linjasi ja toi esiin ministeriryhmän tekemän päätöksen 20 miljoonan euron lisätuesta raskaan liikenteen kaasu- ja sähkökäyttöiseen kalustoon.

– Tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti biokaasun tarjontaa ja edistää maailman kärkiluokan sähköpolttoaineiden tuotantoa.

Ministeriön mukaan Suomen energiajärjestelmän kannalta keskeisessä roolissa ovat toisaalta energiajärjestelmän toimivuuden takaaminen ja toisaalta vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja saatavuuden turvaaminen.

Taustalla tiukat tavoitteet

Fossiilisista liikennepolttoaineista irtautumisen taustalla ovat kunnianhimoiset kansallisesti sovitut ja myös EU:n velvoitteiden kautta tulevat päästöjen vähennystavoitteet.

Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Kolmivaiheisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on käynnissä. Liikenteen päästötoimista linjataan myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU), joka annetaan selontekona eduskunnalle keväällä 2022.

Keskeisenä tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.

Suomen kasvihuonepäästöt on syytä tosin eritellä tätä tarkemmin sen mukaan, mikä on päästölähde. Tieliikenteen osuus Suomen päästöistä ilman LULUCF-sektoria laskettuna on 20,6 %, josta henkilöautoliikenne 10,8 %, kuorma-autoliikenne 6,8 %, pakettiautoliikenne 1,7 % ja linja-autot 0,9 %.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuinka käy kustannuspaineissa painivan kuljetusalan?

Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL penäävät päättäjiltä vaikuttavia toimia vaikeuksiin ajautuneelle kuljetusalalle.

– Jakeluvelvoitteen poistaminen määräaikaisesti olisi vaikuttava keino, koska sen merkitys dieselin hinnanmuodostuksessa alkaa lähestyä jo veron määrää. Tämä on kohtuuton lisäkustannus pitkien etäisyyksien maassa, SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puolestaan penää ripeitä toimia.

– Polttoaineiden hinnannousu on kiihtynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tilanne on erittäin vaikea monelle kuljetusalan yritykselle. Monilla on vaikeuksia selvitä laskuistaan. Tukiohjelma tarvitaan nyt ilman viivytyksiä.

SKAl on tuonut Ukrainan sodan alettua esiin useaan otteeseen tukitoimia, joita ovat dieselin polttoaineveron alentaminen EU:n minimitasolle (33 snt/l) ja ammattidieselin valmistelu ja käyttöönotto heti niin sanottuna kustannustukena, jolloin kuljetusyritykset voisivat saada tukea käyttämiensä diesellitrojen perusteella.

SKAL on tyytyväinen, että varautumisen ministeriryhmän tuoreesta päätöksestä, jossa maanteiden tavaraliikenteelle ollaan myöntämässä 75 miljoonaa euroa tukea akuuttiin kassakriisiin, mutta etujärjestö on pettynyt siihen, ettei jakeluvelvoitteen poistamisesta määräajaksi ja polttoaineveron alentamisesta ole päästy sopuun.

– Kustannustuki on hyvä alku kuljetusalan auttamiseksi ja kertoo siitä, että alan ahdinko on ymmärretty hallituksessa. Haun venyminen jopa syksylle on kuitenkin iso haaste ja siksi se voi tulla monelle yritykselle liian myöhään. Myös määrä on riittämätön, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto toteaa tiedotteessa.

SKALlin mukaan maanteiden tavaraliikenne kuluttaa noin 1,3 miljardia litraa dieseliä vuodessa. Alan yhdeksi pysyväksi keinoksi SKAL on esittänyt ammattidieselin nopeaa käyttöönottoa, jonka valmistelusta hallitus on tehnyt päätöksen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, työ-ja elinkeinoministeriö, SKAL, Suomen Yrittäjät, Tilastokeskus, VTT

a:4:{i:0;s:5:"97379";i:1;s:6:"103929";i:2;s:6:"108043";i:3;s:6:"108520";}