Liikenteen sähköistyminen mullistaa – muutenkin kuin autoillessa

Tuoreen raportin mukaan liikenteen käyttövoimamurros eli sähköistyminen tarkoittaa Suomelle merkittäviä muutoksia kauppataseeseen ja edistää globaalisti epävarmoina aikoina kullanarvoista huoltovarmuutta – mutta onko kotitalouksilla varaa sähköautoon?

Sähköinen liikenne ry:n Sweco Finlandilta tilaaman selvityksen mukaan pelkästään sähköistyvän liikenteen latausmarkkina Euroopassa voi kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 94 miljardiin euroon. Huimia työllisyysvaikutuksiakin povaillaan.

Sähköinen liikenne -yhdistyksessä on jäseninä laaja katras kotimaisia yrityksiä, etujärjestöjä ja oppilaitoksia.

Huimia työllisyysvaikutuksia

Suomalainen sähkötekninen ja ohjelmisto-osaaminen on selvityksen mukaan korkealla tasolla ja latausalan viennin oletetaan nousevan yli viiteen miljardiin työllistäen lähes 10 000 osaajaa vuosikymmenen lopulla. Digitaalisuus ja älykkäät skaalautuvat ratkaisut madaltavat kynnystä päästä sähköisen liikenteen globaaleille markkinoille.

– Suomalaisen sähköisen liikenteen ekosysteemin perusta rakennettiin 2010-luvun alkupuolella ja nyt tämän yhteistyön hedelmät edistävät talouskasvua ja tekevät Suomesta turvallisemman valtion geopoliittisen myllerryksen keskellä, Sähköinen liikenne ry:n hallituksen puheenjohtaja Eemil Rauma toteaa.

Liikenteen käyttövoimamurros eli sähköistyminen tuo mukanaan selvityksen mukaan monia kansantaloudelle myönteisiä vaikutuksia mm. kauppataseeseemme. Selvitys tuo esiin, että liikenteen siirtymä sähkötalouteen vahvistaa huoltovarmuutta ja tukee sähköjärjestelmän resilienssiä sekä kotimaisen uusiutuvan energian investointeja.

Sähköistyminen voi tarkoittaa, että liikennesektorin päästövähennykset saavutetaan kustannustehokkaasti ja samalla lisätään kotimaisen sähkön kysyntää ja vähennetään raakaöljyn ja jalostetuotteiden tuontia vuodessa useilla sadoilla miljoonilla euroilla.

Suomen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteet ovat kunnianhimoisia: päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tulisi yltää tyystin fossiilittomaan liikenteeseen, mikä tarkoittaisi, ettei Suomen teillä enää käytettäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Onko varaa sähköautoon?

Kuten selvitys linjaa, sähkötalouden markkinaehtoisen kehittymisen ja kasvun yhtenä perusedellytyksenä on vahva sähköisen ajoneuvokannan kasvu. Mutta sitten tuleekin iso mutta.

Käyttövoimia riittää ihmisillä valittaviksi, onpa autoilija hankkimassa uutta tai käytettyä autoa: on bensiinin ja dieselin voimin eteneviä polttomoottoriautoja, on kaasuautoja ja ladattavia hybridejä, joilla voi ajaa jopa merkittävän osan arkiajoista sähköllä. Tarjolla olevien täyssähköautojen toimintamatkat ovat kohentuneet ja riittävät jo monelle ja moneen tarpeeseen.

Yksinkertaista sähköistyminen ei kuitenkaan ole, sillä kotitalouksilla ei ole välttämättä varaa vaihtaa autojaan tai vaihtaa laisinkaan. Suomessa vuosittain myytävistä henkilöautoista valtaosa, viisi kuudesta, on käytettyjä autoja.

Omasta vanhasta polttomoottoriautosta ei uuteen tai käytettyyn täyssähköautoon vaihdettaessa saa välttämättä niin paljoa, että väliraha olisi kotitalouden taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa.

Sähköautojen vielä korkeiden hankintahintojen lisäksi kysynnän hidasteena ovat rajalliset kotilatausmahdollisuudet eikä julkinen latausjärjestely ole kaikille tai kaikilla asuinalueilla aito vaihtoehto.

Tukea tarvittaisiin

Suomeen on selvityksen mukaan muodostunut kuluvan vuosikymmenen aikana varsin laaja sähköisen liikenteen ekosysteemi, joka kehittää ratkaisuja eri sähkötalouden osa-alueille.

Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtajan Heikki Karsimuksen mukaan monipuoliset hankinta- ja investointikynnystä madaltavat ratkaisut ja palvelut, erityisesti raskaamman liikenteen sähköistämisen osalta, ovat välttämättömiä.