Liiketalous määrää tien käytön hinnan

Kun tieverkon ylläpito ja kehittäminen siirtyy valtion budjettirahoituksen ulkopuolelle, katkeaa myös kansalaisten yhteys sen tulevaisuudesta tehtäviin päätöksiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla mahdollisen liikenneverkkoyhtiön perustamista. Hallitus käynnisti selvityksen liikenneverkon kehittämisestä huhtikuussa 2016. Selvityksessään ministeriö ehdottaa, että Liikenneviraston hallinnoima valtion tieverkko siirrettäisiin valtion erityistehtäväyhtiöön vuoden 2018 alusta. Rata- ja vesiväyläverkon osalta selvitystyötä halutaan vielä jatkaa, mutta tavoitteena on niidenkin siirtäminen yhtiöön vuoden 2019 alusta.

Ministeri torjuu epäilyt yksityistämisestä, mutta palveluoperaattoreiden mukaan tulo merkitsee, että ainakin osa liikennepalveluista yksityistetään. Mitään konkreettisia esimerkkejä käyttömaksun päälle tulevista palveluista ei ole esitetty.

Ministeri Anne Berner käyttää sanoja luonnollinen monopoli ja erityistehtäväyhtiö vakuuttaessaan, että jatkossakaan tieverkkoa omistavaa yhtiötä ei yksityistetä.

– Voidaan säätää laki, joka estää osakkeiden luovutuksen, Berner toteaa.

Toteutuneet esimerkit kuitenkin puhuvat toista kieltä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yksi tieverkko ei synnytä kilpailutilannetta

Esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna oli osa valtionyhtiö Fortumia, kunnes Fortum myi sen. Nyt Carunan omistus on ulkomaisilla pääomasijoittajilla, joiden intressinä on vain ja ainoastaan saada yhtiö tuottamaan mahdollisimman hyvää tulosta heidän sijoittamalleen pääomalle. Tulosodotukset ovat näkyneet kuluttajalle huimasti kohonneina sähkön siirtomaksuina.

Asiaa medialle esitellessään ministeri Berner puhui paljon kilpailun puolesta ja siitä, kuinka kilpailu toimii kuluttajan eduksi ja pitää hinnat edullisina.

Jälleen sähköverkkoyhtiö käy hyvästä esimerkistä. Jos satut asumaan alueella, jonka sähköverkon omistaa Caruna, et voi kilpailuttaa siirtohintaa minkään toisen yhtiön avulla. Siirtohinnan määrää Caruna ja vain energian hinnasta voit neuvotella markkinoilla olevien energiayhtiöiden kanssa.

Vastaavasti tieverkko on yksi ja sama, kilpailevaa tieverkkoa tuskin syntyy, joten tieverkkoyhtiö on se, joka määrittelee maksut ilman kilpailua. Käyttömaksu on ikään kuin tieverkon siirtohinta, maksu alustasta, jolla yksityiset palvelut toimivat.

– Ainakin osa toiminnoista ollaan jo nyt yksityistämässä, kun tienkäytön myynti annetaan palveluoperaattoreiksi kutsutuille yksityisille yrityksille. Mikä on yhtiön rooli? Tuleeko siitä hallintoyhtiö, joka ostaa kaikki nyt liikennevirastossa olevat palvelut ja toiminnot yksityisiltä yrityksiltä? Silloinhan koko teiden suunnittelu ja ylläpidon hallinnointi on yhtiöitetty ja yksityistetty, pohtii Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Maakuntaverokin ratkaistaan samalla?

Liikenneverkkoyhtiön omistus jakautuisi ministeriön selvityksen mukaan niin, että Suomen valtio omistaisi yhtiöstä 65 prosenttia ja maakunnat 35 prosenttia.

Yhtiö rahoittaisi toimintaansa omalla tulorahoituksella eli liikenneverkon käytöstä kerättävillä maksuilla ja lainanotolla.

– Kuinka pitkään ja kuinka paljon yhtiö maksaa osinkoja omistajilleen, kysyy Pasi Nieminen.

Jos yhtiölle lisätään normaalin liiketoiminnan mukaisesti tuotto-odotus ja yhtiön voitoista aletaan maksaa osinkoja, saadaan samalla ratkaistua myös osa uusien maakuntien rahoituksesta.

Teksti: Eila Parviainen Kuva: Moottorin arkisto