Maalipinnan kiillotus: Kiillotusaineet – uskomuksista kohti tietoa

Kiillotusaineet ovat mystinen aihe, johon liittyy paljon uskomuksia ja luottoa vanhaan tuttuun. SMAT ja DAT ovat tärkeitä lyhenteitä kiillotusaineiden käytön ymmärtämiseksi.

Kuten viime viikolla totesimme, kiillottamisen tärkeimmät muuttujat ovat kiillotusaineet ja -laikat. Erilaisten aineiden ja laikkojen hyödyntäminen on taitavan kiillottajan merkki. Sopivan yhdistelmän valitseminen lähentelee toisinaan taidetta, mutta perusteet on hyvä hallita.

Tämän viikon aiheena ovat siksi kiillotusaineet. Näillä tarkoitetaan erittäin hienoja hiomatahnoja, jotka poistavat materiaalia maali- tai lakkapinnasta. Kiillottamisen tarkoituksena on poistaa riittävästi materiaalia, jotta pienet naarmut poistuvat. Tässä artikkelissa käsitellään vain oikeita kiillotusaineita, joilla on tarkoitus poistaa maali- tai lakkapintaa.

Kiillotusaineisiin eivät kuulu minkäänlaiset vahat tai suojatuotteita sisältävät All-In-One -tuotteet. Jälkimmäisellä tarkoittaa aineita, jotka puhdistavat, hiovat hienosti, täyttävät mikronaarmua ja suojaavat pintaa. Nämä eivät kuitenkaan ole maalipinnan koneellista kiillottamista vaan enemmänkin maalipinnan virheiden väliaikaista piilottamista.

Naarmuja ei siis oikeasti kiillotettaessa peitetä, jotta ne eivät pesujen myötä palaa näkyviin. Uusia naarmuja maalipintaan saattaa toki syntyä. Kiillotusaineen maskaavuus, eli kyky peittää ja täyttää naarmuja, on kuitenkin epätoivottu ominaisuus. Se vain hankaloittaa pinnan tarkastelua kiillotuksen aikana.

Kiillotusaineet: karkeus on tärkein tieto

Kiillotusaineita useita eri karkeuksia, joilla säädetään leikkaavuutta. Tästä puhuttiin jo viime viikolla, sillä se on myös kiillotuslaikan ominaisuus. Leikkaavuudella tarkoitetaan sitä kuinka nopeasti maalipintaa poistuu työstettäessä.

Kuten kiillotuslaikankin tapauksessa, myös kiillotusaineen leikkaavuus on valitettavasti lähes suoraan verrannollinen siihen kuinka suuri riski on jättää epätoivottuja ja rumia hologrammeja jälkeensä. Leikkaavuutta tarvitaan haluttaessa poistaa maalipinnasta naarmuja, mutta kauniin lopputuloksen aikaansaamiseksi vaaditaan erittäin hienoja ja vähän leikkaavia viimeistelykiillotusaineita.

Tästä syystä jokaisella kiillotusaineita valmistavalla yrityksellä on useita erilaisia vaihtoehtoja. Lähes aina yhden auton kiillottamiseen käytetään useampaa tahnaa. Poikkeuksena on jos tarkoituksella tyydytään parhaaseen yhdellä aineella, eli kiillotusvaiheella, saavutettavaan jälkeen. Aineet jaetaan tavallisesti hienosta (englanniksi esim. fine, final polish) karkeisiin (englanniksi esim. cutting, heavy cut, compound).

Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Pelkästään kiillotusaineen leikkaavuuden lukeminen purkin kyljestä ei riitä. Kiillotusaineen karkeus saattaa myös muuttua kiillotuksen aikana ja tästä syystä on ymmärrettävä englanninkieliset lyhenteet SMAT ja DAT.

SMAT ja DAT - hajoaako partikkeli?

Näistä kahdesta ehkä hieman perinteisempi on DAT eli Diminishing Abrasive Technology. Tämä tarkoittaa hajoaviin hioma-aineisiin pohjautuvaa ainetta. DAT-aineessa hiomapartikkeli on siis alussa karkeampaa, mutta se pilkkoutuu pienempiin hiukkasiin kiillotustyön edetessä. Nämä on osattava ajaa oikealla tavalla loppuun asti, jotta hiukkaset pilkkoutuvat oikein ja hyvä lopputulos saavutetaan.

Hieman uudempaa tekniikkaa edustaa Super Micro Abrasive Technology, joka lyhennetään SMAT. Näihin lukeutuvat erittäin pienillä hiomapartikkeleilla toteutetetut kiillotusaineet. Äärimmäisen pieniä partikkeleita tärkeämpää on ymmärtää, että SMAT-aine ei pilkkoudu kiillotuksen aikana. Hiovat partikkelit pysyvät koko ajan samankokoisina. Tästä syystä SMAT-aineella kiillotuksen voi lopettaa milloin tahansa, mutta koneen käyttö viimeisellä vedolla korostuu.

On makuasia kumpaa suosii, mutta on äärimmäisen tärkeää tietää ja ymmärtää aineen toiminta. Muuten hieno lopputulos on tuurin kauppaa eikä suinkaan osaamisesta kiinni. Ensi viikolla tartutaan vihdoin kiillotuskoneeseen ja käydään läpi kuinka sitä käytetään.

Katso myös muut autonhoitojutut sarjastamme!

Teksti ja kuvat: Henri Posa