Maalipinnan kiillotus: Kiillotuskone tutuksi – nämä asiat tulee tietää kiillotuksesta

Kiillotuskone on hyvä työkalu, kun sitä osaa käyttää. Näillä ohjeilla on hyvä aloittaa maalipinnan kiillottaminen, mutta oppiminen ei lopu koskaan.

Maalipinnan koneellinen kiillottaminen ei sisällä magiaa tai poppaskonsteja. Pienellä selvittämisellä sekä varovaisesti aloittelemalla ja harjoittelemalla pääsee pitkälle. Ainoastaan todellinen sormituntuma kiillotuskone kädessä opettaa käytännön.

Siitä huolimatta olisi hyvä tietää esimerkiksi mitä kierroslukualuetta kiillotuskoneesta tulisi käyttää ja kuinka nopeasti konetta liikuttaa. Tämän lisäksi tärkeää on oppia käyttämään sopivalla hetkellä oikea määrä painetta ja kierroksia.

Muuttujia on paljon, mutta käymme tässä artikkelissa läpi kiillotuskoneen käyttämisen perusteet - aihealuetta on käsitelty vielä laajemmin juttusarjan aiemmassa osassa. Kyseessä ei suinkaan ole täydellinen kaiken kattava opas, vaan lyhyt ohjaus kiillotustekniikoiden maailmaan.

Kiillotuskone käteen

Kävimme läpi aiemmissa artikkeleissa erikseen alustallat, kiillotuskoneet, -laikat ja -aineet. Kiillotuslaikan huolellista keskittämistä alustallaan tulee kuitenkin vielä korostaa. Siihen kannattaa käyttää aikaa, jotta laikka osuu todella keskelle tallaa. Laikan hidas pyörittäminen auttaa näkemään oikean asemoinnin.

Oikeakätinen henkilö pitää tavallisesti oikealla kädellä kiinni koneen takaosasta, jolloin vasen käsi asetetaan sivusta tai koneen laikanpuoleisesta päästä löytyvään kahvaan. Kiillotuskonetta ohjaillaan erittäin pienin liikkein oikealla kädellä kallistamalla - vasen käsi ainoastaan tukee konetta.

Lisäksi vasemmalla kädellä annetaan koneelle, ja siten laikalle, painetta tarpeen vaatiessa. Laikka tulisi pitää aina tasaisena maalipintaa vasten, sillä näin välttää hologrammien ja ajojäljen syntymistä. Kanttaamisen ehtii opetella myöhemminkin.

Kiillotusainetta laikkaan

Kiillotusainetta tulee käyttää säästeliäästi ja se on suositeltavaa levittää laikalle, eikä maalipinnalle, roiskeiden välttämiseksi. Kovempi tekijä toki onnistuu jälkimmäisessäkin. Laikka on hyvä pohjustaa ennen aloittamista, joka tarkoittaa sitä että laikkaan hierotaan sormella pieni määrä kiillotusainetta. Tällöin laikka notkistuu ja tahnan liukasteet leviävät tasaisesti kaikkialle.

Myöhemmin laikalle levitetään vain kiillottamiseen tarvittava kiillotusainemäärä, joka on ainoastaan noin viisi herneen kokoista tippaa. Tämä luonnollisesti riippuu hieman käytettävästä kiillotusaineestakin. Joka tapauksessa nykyaikaisia kiillotusaineita kuluu todella vähän eikä niitä jatketa vedellä joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Koneen käyttö

Koneelle kiillotuksen aikana annettava paine riippuu niin monesta tekijästä, että sitä on vaikea selittää. Kiillotuskonetta ei kuitenkaan tule missään tilanteessa painaa hampaat irvessä maalipinnasta läpi. Koneen oma paino riittää useaan tilanteeseen ja siten voi hyvin harjoitella aluksi. Suurempi paine nostaa maalipinnan lämpötilaa nopeammin, joka voi olla sekä vaaraksi lakan palamisen suhteen että hyödyksi naarmunpoistossa.

Suoravetoisen koneen tapauksessa käytetään tavallisesti aluetta matalimmasta mahdollisesta kierrosluvusta noin 2000 kierrokseen minuutissa. Tätä korkeammat kierrosluvut ovat käytössä ainoastaan karvalaikan kanssa naarmuja poistettaessa, eivätkä ne silloinkaan ole täysin välttämättömiä. Kierroslukualueen hyödyntämisestä puhutaan tarkemmin ensi viikon autonhoitojuttusarjan osassa.

Kiillotuslaikkaa tulee puhdistaa jatkuvasti kiillotuksen edetessä, sillä kuivunut kiillotusaine tukkii muuten laikan pahasti. Tämä johtaa esimerkiksi laikan pomppimiseen maalipinnalla. Puhdistaminen tehdään laikkaharjalla tai paineilmalla. Laikan voi myös irrottaa ja pestä kiillotuksen kesken. Tämän jälkeen kiillotuslaikka tulee kuitenkin kuivata huolellisesti kamalan roiskeista syntyvän sotkun välttämiseksi.

Työasento ja työstettävä alue

On tärkeää löytää mukava ja tukeva asento, jotta työhön pystyy keskittymään. Vaahtomuovialusta polvien tai takapuolen alla auttaa auton helmoja työstettäessä. Muutoin voi hyödyntää esimerkiksi tuolia tai jakkaraa mahdollisuuksien mukaan. Seisomaan joutuu väkisinkin usein ja pitkään.

Pystypintoja, kuten kylkiä, kiillotettaessa konetta joutuu painamaan hieman pintaa vasten, sillä koneen oma paino ei paina sitä maalipintaa vasten. Tämä rasittaa käsiä, mutta siihenkin tottuu pian. Hyvä työasento on todella tärkeä pitkässä juoksussa.

Tavallisesti kerrallaan kiillotetaan noin 30 x 30 senttimetrin kokoisia alueita, eli esimerkiksi konepelti jakautuu usein noin kahdeksaan alueeseen. Suurempia alueita yritettäessä ei saada yhtä tehokasta naarmunpoistoa aikaan. Pahimpia aloittelijan virheitä on yrittää kiillottaa turhan suuria alueita kerrallaan. Oikotietä onneen ei valitettavasti ole.

Varo muoveja, pokkauksia ja paneelien reunoja

Muovista valmistettuja osia on syytä varoa. Noin tuhat kierrosta minuutissa pyörivä, kiillotustahnalla kyllästetty, laikka tekee rumaa jälkeä maalaamattomille muoviosille. Tästä syystä kiillotettavan maalipinnan lähellä olevat maalaamattomat muoviosat on hyvä peittää maskausteipillä ennen kiillottamisen aloittamista.

Myös maalatut muoviosat käyttäytyvät kiillotuskoneen alla eri tavalla kuin maalatut metalliosat. Tämä johtuu metallin ja muovin erilaisesta lämmönjohtavuudesta. Muovisissa pinnoissa laikan ja maalipinnan välisen kitkan synnyttämä lämpö ei johdu yhtä nopeasti pois. Tästä syystä maalatun muovipinnan tärvelee kiillotuskoneella huomattavasti metallipintoja helpommin.

Paitsi että maali on ohuempaa paneelien reunoja kohti, niin vielä merkittävämpää on kiillotuslaikan aiheuttama paine tällaiseen kohtaan. Kohoava pokkaus tai paneelin sauma on sellainen kohouma, johon kohdistuu laikasta selvästi suurin paine. Tästä syystä maali ohenee siitä kohdin nopeimpaan tahtiin. Näitä tulee tietoisesti varoa kiillotuksen aikana.

Teksti ja kuvat: Henri Posa