21.8.2014 Matkailu Merenpohjakävelyllä Mauritiuksella Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä En osaa sukeltaa, mutta nyt mennään ihmettelemään vedenalaista maailmaa! Kiristän painovyön uimapukuni päälle, vedän tossut jalkaan ja pulahdan ankkuriveneestä veteen. En osaa sukeltaa, mutta nyt mennään ihmettelemään vedenalaista maailmaa! Saan päähäni painavan, lasista ja teräksestä rakennetun kypärän. Paikalliset avustajat auttavat minut kyynärpäistä kiinni pitäen noin neljän metrin syvyyteen. Paine saa korvani lukkoon, mutta painovoima pitää veden pois kypärän sisältä ja kasvoni kuivana. Peukku pystyyn oppaalle - kaikki on hyvin! Kaverit voivat tulla perässä. Hymyni leviää korviin. Olen laguunin turkoosinvärisessä, kirkkaassa vedessä ihmettelemässä merenpohjan ihmeitä! Pompin hidastetusti eteenpäin, kuin kuukävelyllä. Teen välillä parimetrisiä pomppuja silkasta painovoimattomuuden ilosta. Muut näkyvät tekevän samoin. On täysin hiljaista. Ylhäältä veden läpi paistaa kaukainen aurinko. Sadat eri tavoin väritetyt, raidalliset ja pilkulliset kalat eivät välitä minusta, vaan väistelevät taidokkaasti – syöksyen toki parvena nappaamaan leipäpalasen kädestäni, kun sellaista tarjoan. Useimmilla kalalajeista ei ole edes suomenkielisiä nimiä: Mullojen lisäksi näemme ainakin Cateau- , Sergent Major-, Madame Tombée-, Cordonier- ja Rouges-kaloja, niin sukeltajapoika listaa näkemiemme kalalajien paikallisia nimiä pyynnöstäni. Meidät on viety kuljetusveneellä Mauritiuksen pohjoiskärjessä sijaitsevasta Grand Baiesta kohti laguunin reunaa. Sen koralliriutta on pysäyttävä näky. Vasta hetken päästä tajuan, että harmaa ei ole sen oikea väri: suurin osa korallista on tuhoutunutta. Arvellaan, että vain viisi prosenttia Mauritiuksen rantojen koralleista on elossa. Saarella onkin herätty suojelemaan sen tilaa, mutta pelastustyö on tuskastuttavan hidasta. Koralli uudistuu noin 2,5 senttiä kymmenessä vuodessa. Mutta elävät korallit huojuvat tuhansissa eri punaisen sävyissä, hennon vaaleanpunaisesta kirkkaaseen liilaan Merenpohjassa aika tuntuu pysähtyvän. Silti puolituntinen kuluu aivan liian nopeasti. On aika päästää irti painovyöstä ja palata pinnalle. Katso mitä veden alla näin: www.solarunderseawalk.com 1,5 h kestävä retki maksoi 1000 Mauritiuksen rupiaa, noin 40 euroa. Vedenalaisen DVD:n matkastaan pinnan alle voi lunastaa 1500 rupialla. Teksti: Teija Laakso Kuvat: Jussi Puikkonen Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kuplassa merenpohjalla Merenpohjakävely on Mauritiuksella noin 50 vuotta sitten keksitty julesvernemäinen erikoisuus. Sen avulla merenpohjan ihmeisiin pääsevät tutustumaan nekin, jotka eivät osaa sukeltaa tai edes uida. Päähän asetettavan kypärän alle jää ilmakupla, jonka avulla ihminen pystyy hengittämään vedessä. Painovoiman avulla kypärä pysyy itsestään päässä, eikä sitä tarvitse kiinnittää sen kummemmin. Vyötärön ympärille kiinnitettävä painovyö taas auttaa pysymään pinnan alla. Kypärään pumpataan lisää happea siihen meren pinnalta johdetun letkun kautta. Pumput sijaitsevat riutalle ankkuroidussa ankkuriveneessä, joka saa tarvitsemansa sähkön aurinkopaneeleista. Avustajat meren pinnalla pitävät huolta siitä, että merenpohjassa risteilevien turistien letkut eivät sotkeudu toisiinsa. Lue lisää Kaikki artikkelit 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 15.7.2026 Matkailuajoneuvot Koeajo: Dethleffs Just Go Active T 7055 EB – saksalainen järkiauto Fordin alustalla 12.7.2026 Sähköautot Sähköautolla Pariisista Helsinkiin: 4083 kilometriä vajaalla tankillisella 11.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tiukille meni – tähän se loppui 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 21.7.2026 Prätkäpodi Prätkäpodi jakso 43: Royal Enfield ei ole roskaa – Himalayan 450 on loistava adventure 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?