Miten hirvieläimet käyttäytyvät liikenteessä, kääntyykö hirvi tiellä takaisin ja toimiiko hirvipillit? Riistakeskus vastasi

Kevät on heti syksyn jälkeen vilkkainta hirvieläinten liikkumisaikaa. Suomen teillä tapahtuu vuosittain lähes 2 000 hirvieläinonnettomuutta, joten onnettomuuksien välttämiseksi on hyvä tuntea hirvieläinten käyttäytymistä.

Emojen vieroittamat nuoret hirvieläimet alkavat etsiä touko-kesäkuussa omia elinalueita. Toisinaan nämä kokemattomat eläimet voivat aiheuttaa arvaamattomalla käyttäytymisellä liikenneonnettomuuksia. Tuntemalla hirvieläinten käyttäytymistä ja yleisimpiä hirvionnettomuuksien piirteitä voi itse välttyä kalliilta, pahimmassa tapauksessa korvaamattomalta onnettomuudelta.

Vuonna 2017 Suomen teillä tilastoitiin 1 824 hirvionnettomuutta, joissa kuoli kolme ihmistä.

Riistakeskus ohjeistaa

Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Reima Laaja valotti Moottorille hirvieläinten käyttäytymistä, ja kertoi ohjeita hirvionnettomuusriskin pienentämiseksi.

Mihin vuorokauden aikaan hirvieläimet tyypillisesti liikkuvat eniten?

– Tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen.

Miten hirvieläimet käyttäytyvät tien lähistöllä? Onko ’’Hirvieläin ei käänny tien ylitettyään koskaan takaisin’’ totta vai legendaa?

– Hirvieläin voi jatkaa matkaa suoraviivaisesti, mutta kaikki muutkin variaatiot ovat mahdollisia. Aina kun näet hirvieläimen tiellä niin hiljennä vauhtia. Monesti ensimmäistä eläintä seuraa muitakin, joihin on riski törmätä.

Miten omassa ajamisessa voi huomioida kevään/alkukesän hirvieläinvaaran nopeuden pudottamisen lisäksi?

– Huomioi etenkin hirvieläinvaroitusmerkit ja riista-aitojen päät, niissä riski on suurin. Pidä ajovalot ja pyyhkijänsulat hyvässä kunnossa. Tarkkaile ympäristöäsi ja tien reunoja.

Miten hirvieläimen erottaa tienvarsilta helpoiten ajaessa?

– Pimeällä voi nähdä silmän loistavan ja hirveltä voi havaita vaaleammat jalat. Useimmiten onnettomuustilanne tulee kuitenkin nopeasti ja yllättäen.

Toimivatko autoihin myytävät hirvipillit oikeasti hirvien karkoittamisessa?

– Tietääkseni niiden tehosta ei ole tutkittua tietoa.

Teksti: Eetu Kokkonen Lähteet: Suomen Riistakeskus, Liikenneturva Kuvituskuvat: Moottorin arkisto