6.10.2025 Moottori 100 vuotta Moottori 100 vuotta: Silja Linen Aallotar oli kerrassaan käänteentekevä laiva vuonna 1972 Teksti Benjamin Helander Kuva Moottorin arkisto, Suomen Merimuseon kokoelmat Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Aallotar avasi autolauttaliikenteen Helsingin ja Tukholman välillä, ja oli ensimmäinen ympärivuotinen laiva reitillä. Lisäksi Aallotar oli demokraattinen, luokkarajaton laiva, jossa kaikki matkustajat pääsivät kaikkiin yhteisiin tiloihin. Moottori on 100-vuotisen historiansa aikana esitellyt lukuisia uutuuslaivoja, jotka ovat olleet uudistavia tai jopa käänteentekeviä liikenneyhteyksille Suomesta, joka on tunnetusti aika lailla saari-tyyppinen ratkaisu. Viimeisimpinä olemme nähneet esimerkiksi Tallinkin uutuuslaivan MyStarin sekä Finnlinesin uutuudet Finnsiriuksen ja Finncanopuksen. Vuonna 1972 uutisoitavaa riitti varsin käänteentekevästä Silja Linen Aallottaresta sekä sen sisaraluksesta Svea Reginasta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy "Aallotar, perinteellinen nimi ja uusi suurlautta" Moottori kirjoitti Aallottaresta ja Svea Reginasta useaan otteeseen vuoden 1972 aikana. Vuoden alussa, numerossa 1/1972, laivoista uutisoitiin etenkin niiden nopeuden näkökulmasta. Tekstissä aluksia verrataan niiden edeltäjiin, jotka eivät olleet autolauttoja ja jotka olivat selvästi pienempiä ja hitaampia. Aallotar oli nimittäin ensimmäinen matkustaja-autolautta Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä. Se oli samalla kaima vuonna 1952 rakennetulle samannimiselle Siljan alukselle. KUVA: Suomen Merimuseon kokoelmat via Finna Toinen Silja Linen tilaamista nopeista lautoista on laskettu vesille Ranskassa. Lautta, kuten sen sisaralus Aallotarkin, joka luovutetaan tilaajalle helmikuussa, tullaan asettamaan Tukholma – Helsinki -välille. Nyt vesille laskettu lautta saa nimensä vasta kun lautta luovutetaan tilaajalle, tapa, joka on yleistymässä. Uusien lauttojen nopeus on huomattavan suuri – 21 solmua, mikä lyhentää matkustusaikaa huomattavasti. Lähtö Helsingistä voidaan lykätä aina klo 18 asti kun tuloaika Tukholmaan säilyy ennallaan. [Moottori 4/1972]: Laivan koneteho on jäänmurtajien tasoa, senvuoksi on Silja Linen uusi suurlautta nopea alus. Matka-aika Tukholmaan lyhenee 5 tunnilla. Kaivattu työajan jälkeen lähtevä yhteys on nyt saatu aikaan. Toistaiseksi alus liikennöi kolmasti viikossa, kesällä yhdessä uuden sisarlautan Svea Reginan kanssa on päivittäinen yhteys. Aallotar aaltojen keskellä avomerellä. KUVA: Suomen Merimuseon kokoelmat via Finna 21 solmun (n. 39 km/h) matkanopeudellaan Aallotar ja Svea Regina eivät häpeä juuri ollenkaan reitin nykykalustolle. Ja todellakin suurlautasta puhuttiin Aallottaren kohdalla vuonna 1972, sillä Ranskan Nantes'ssa rakennettu uutuusalus oli huomattavasti suurempi ja modernimpi kuin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Silja Linen kautta operoimat aiemmat Ruotsin-laivat. Nykykalustoon nähden Aallotar oli kuitenkin varsin pieni. Sen noin 10 000 GT:n bruttovetoisuutta voi verrata Silja Serenaden/Symphonyn noin 58 000 GT:n bruttovetoisuuteen ja 126,8 metrin pituutta vastaavasti 203 metrin kokonaispituuteen. Aallotar (etualalla) ja vielä maalaamaton Svea Regina sen takana harvinaisessa yhteiskuvassa telakalla Ranskan Nantes'ssa. Huomaa, että näissä aluksissa oli nykyaikaisen tyyppinen kaksiosainen keulavisiiri. Tämän jälkeen oli välivaihe, jossa autolauttoihin suunniteltiin Estonia-tyyppinen keulavisiiri. Merimatka ilman luokkarajoja Aallotar tarjosi huomattavan, 1 000 hengen matkustajakapasiteetin, ja kaikki nuo matkustajat olivat laivan yhteisissä tiloissa tasa-arvoisessa asemassa. Kuten monet tietävät, elokuvan Titanic henkilötarina perustuu tositapahtumien mukaiseen luokkajakoon 1. luokan matkustajan Rosen ja 3. luokan matkustajan Jackin välillä. Tällainen luokkajako, jossa laivan tietyt yleiset tilat eivät ole saavutettavissa alemman matkustusluokan matkustajille ei ollut olemassa pelkästään 1900-luvun alun edvardiaanisen ajan brittiläisessä valtamerilaivassa, vaan myös useimmilla suomalaisilla Ruotsinlaivoilla aina 1970-luvun alkuun asti. Aallottarella ja Svea Reginalla tämä luokkajako purettiin, ja näin on ollut Helsingin-reitillä siitä lähtien. Uusi höyrylaivat jälkeensä jättänyt aika on demokraattisempi, sillä laivalla on luokkarajat poistettu. Kaikki laivan 1 000 matkustajaa pääsevät vapaasti yhteisiin tiloihin. Hyttien hinnoissa matkustaja maksaa luonnollisesti veroa suuremmasta mukavuudestaan. Henkilöautoja aluksiin mahtui kerralla 170 kappaletta ja rekkojakin iso määrä. Lisäksi hyttejä oli neljällä kannella, niillä yhteensä 450 hyttipaikkaa. Myös viihdepuoli oli aluksilla järjestetty kuntoon. Svea Reginan havainnekuva ja reittikartta Moottorista 1/1972. [Moottori 1/1972]: Matkustajat tullaan hemmottelemaan kaikella mukavuudella ja ylellisyydellä. Laivassa on ruokasali, grilliravintola, valoisia tilavia salonkeja, TV-huone, englantilainen pub, lasten leikkihuone, disko ja yökerho. Tämän lisäksi siinä on saunat saunaklubeineen ja uima-altaineen. Kansimatkustajille on tilava istuinsalonki mukavien lepotuoleineen. Kuorma-autojen kuljettajille on oma osasto hytteineen, messeineen ja saunoineen. [Moottori 4/1972]: Aallotar tarjoaa kaikki laivamatkan ilot mihin viime vuosina olemme parhailla merimatkoillamme tottuneet – salongit, ravintolat oluttupa, sauna ja uima-allas, lasten tilat ja varttuneempien yöilot mukaanluettuina. Toivotamme onnellisia matkoja ja onnittelemme varustamoa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Suosio räjähti käsiin - laivat vanhenivat nopeasti Aallotar ja Svea Regina tarjosivat ensimmäistä kertaa ympärivuotista ja päivittäistä matkustaja-autolauttaliikennettä Suomen ja Ruotsin pääkaupunkien välillä, ja lisäksi niiden viihdetarjonta teki niistä myös suosittuja huviristeilyaluksia. Suosio oli niin hurjaa, että alukset kävivät nopeasti pieniksi ja väistyivät seuraavan, isomman laivasukupolven tieltä Helsinki- Tukholma -reitillä jo kolmen vuoden kuluttua. Kummallekaan alukselle ei keksitty pysyvää sijoitusta Silja Linen liikenteessä, joten ne siirtyivät lopulta muiden varustamojen palvelukseen ja viettivät vaiherikkaat urat ympäri Eurooppaa ja muuallakin. Romutukseen ne päätyivät vuosina 2004 ja 2005. Aallotar pilkottaa Helsingin Olympiaterminaalilla, kaikesta päätellen Tähtitorninmäeltä kuvattuna. KUVA: Suomen Merimuseon kokoelmat via Finna 1970- ja -80-luvuilla Ruotsinristeilyjen suosio räjähti ylipäänsä käsiin, ja sekä Silja Linelta että Viking Linelta nähtiin tiuhaan tahtiin uusia, edeltäjiään suurempia laivoja sekä Helsingistä että Turusta Tukholmaan suuntautuvaan liikenteeseen. On syytä huomioida, että HEL-STO-reitillä Aallottaren ja Silja Serenaden välillä (n. 10 000 GT vs. 58 000 GT) kului vain 18 vuotta ja kaksi kokonaista laivasukupolvea, kun taas viimeisten 34 vuoden ajan reitillä on menty samoilla laivoilla. Sekin on tosiasia, että Silja Linen liikennöintitapa Helsingin ja Tukholman välillä on säilynyt käytännössä muuttumattomana sitten vuoden 1972 ja Aallottaren ja Svea Reginan käyttöönoton. Lähtö tapahtuu Helsingin päästä alkuillasta (tosin nykyisin kello 17) ja perillä ollaan aamulla. Lisäksi käytössä on samaan tapaan kaksi laivaa, joista toinen on Ruotsin- ja toinen Suomen lipun alla. Lähteet: Moottorin arkisto, Tallink Silja Line Lue lisää Kaikki artikkelit 15.11.2026 Laivat SS United Statesin upotus ei sujunut täysin suunnitellusti – USA:n kauppalaivaston entinen ylpeys katosi lopulta aaltoihin tuntien taistelun ja dramaattisten loppuvaiheiden jälkeen 14.11.2026 Laivat Mikä on Merenkurkun ahkera, tuntematon ja viisivuotias? 11.11.2026 Matkailu Kesä 2027 tuplaa Tallink Silja Linen Visby-risteilyt 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 28.10.2026 Laivat Pelastusveneet uhrautuivat turvatyynyiksi, kun tuuli työnsi risteilijä Mein Schiff 3:n konttialuksia päin Bremerhavenissa – aluksen olisi määrä vierailla Helsingissä joulukuussa 16.10.2026 Laivat Syyskuussa vesille lasketun Hero of the Seasin nimi kirjoitettiin aluksen kylkeen ISOILLA kirjaimilla 5.10.2026 Laivat Jäävuoreen kertaalleen törmännyt loistoristeilijä Norwegian Sun piti Helsinkiä kotisatamanaan kuluneena kesänä – se ei kuitenkaan välttämättä palaa enää koskaan Suomeen 2.10.2026 Laivat Onko autossasi varashälytin? Entä osaatko tarpeen tullen kytkeä sen pois toiminnasta? 21.9.2026 Veneet Ensimmäiset uusien standardien mukaiset digitaaliset navigointituotteet julkaistaan – konkreettinen hyöty merenkulkijoille Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 21.11.2026 Huutokauppahelmet Kun VW-konsernilla ei ollut sopivaa alustaa W10-hirviömoottorille, Ferdinand Piëch asennutti sellaisen BMW M5:een, ja piti auton itsellään 20.11.2026 Ajoneuvot Tiesitkö, että Nissanilla oli jo lähes valmiiksi muotoiltuna uusi Almera, kun se päättikin tehdä Qashqai-crossoverin? - 20 vuoden takainen päätös oli todennäköisesti oikea 19.11.2026 Käyttötesti Käyttötestin loppuraportti: mikä tekee Škoda Elroqista niin käyttökelpoisen sähköauton? 21.11.2026 Ajoneuvot Zeekr rantautuu Suomeen - melko yläluokkaisessa mallistossa on yllättävän paljon tuttua, mutta myös erikoisempaa, kuten toistaiseksi kallein kiinalaisauto Suomen markkinoilla 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 13.11.2026 Autoilu Saako poliisi lavastaa tilanteen, jolla autoilija provosoidaan rikkomaan lakia? 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 18.11.2026 Uutinen Hiiret aiheuttivat tuhansien eurojen vahingot katumaasturiin 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri? 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri?