Moottori 100 vuotta: Silja Linen Aallotar oli kerrassaan käänteentekevä laiva vuonna 1972

Aallotar avasi autolauttaliikenteen Helsingin ja Tukholman välillä, ja oli ensimmäinen ympärivuotinen laiva reitillä. Lisäksi Aallotar oli demokraattinen, luokkarajaton laiva, jossa kaikki matkustajat pääsivät kaikkiin yhteisiin tiloihin.

Moottori on 100-vuotisen historiansa aikana esitellyt lukuisia uutuuslaivoja, jotka ovat olleet uudistavia tai jopa käänteentekeviä liikenneyhteyksille Suomesta, joka on tunnetusti aika lailla saari-tyyppinen ratkaisu. Viimeisimpinä olemme nähneet esimerkiksi Tallinkin uutuuslaivan MyStarin sekä Finnlinesin uutuudet Finnsiriuksen ja Finncanopuksen.

Vuonna 1972 uutisoitavaa riitti varsin käänteentekevästä Silja Linen Aallottaresta sekä sen sisaraluksesta Svea Reginasta.

"Aallotar, perinteellinen nimi ja uusi suurlautta"

Moottori kirjoitti Aallottaresta ja Svea Reginasta useaan otteeseen vuoden 1972 aikana. Vuoden alussa, numerossa 1/1972, laivoista uutisoitiin etenkin niiden nopeuden näkökulmasta. Tekstissä aluksia verrataan niiden edeltäjiin, jotka eivät olleet autolauttoja ja jotka olivat selvästi pienempiä ja hitaampia. Aallotar oli nimittäin ensimmäinen matkustaja-autolautta Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä. Se oli samalla kaima vuonna 1952 rakennetulle samannimiselle Siljan alukselle.

21 solmun (n. 39 km/h) matkanopeudellaan Aallotar ja Svea Regina eivät häpeä juuri ollenkaan reitin nykykalustolle.

Ja todellakin suurlautasta puhuttiin Aallottaren kohdalla vuonna 1972, sillä Ranskan Nantes'ssa rakennettu uutuusalus oli huomattavasti suurempi ja modernimpi kuin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Silja Linen kautta operoimat aiemmat Ruotsin-laivat.

Nykykalustoon nähden Aallotar oli kuitenkin varsin pieni. Sen noin 10 000 GT:n bruttovetoisuutta voi verrata Silja Serenaden/Symphonyn noin 58 000 GT:n bruttovetoisuuteen ja 126,8 metrin pituutta vastaavasti 203 metrin kokonaispituuteen.

Merimatka ilman luokkarajoja

Aallotar tarjosi huomattavan, 1 000 hengen matkustajakapasiteetin, ja kaikki nuo matkustajat olivat laivan yhteisissä tiloissa tasa-arvoisessa asemassa.

Kuten monet tietävät, elokuvan Titanic henkilötarina perustuu tositapahtumien mukaiseen luokkajakoon 1. luokan matkustajan Rosen ja 3. luokan matkustajan Jackin välillä. Tällainen luokkajako, jossa laivan tietyt yleiset tilat eivät ole saavutettavissa alemman matkustusluokan matkustajille ei ollut olemassa pelkästään 1900-luvun alun edvardiaanisen ajan brittiläisessä valtamerilaivassa, vaan myös useimmilla suomalaisilla Ruotsinlaivoilla aina 1970-luvun alkuun asti.

Aallottarella ja Svea Reginalla tämä luokkajako purettiin, ja näin on ollut Helsingin-reitillä siitä lähtien.

Henkilöautoja aluksiin mahtui kerralla 170 kappaletta ja rekkojakin iso määrä. Lisäksi hyttejä oli neljällä kannella, niillä yhteensä 450 hyttipaikkaa. Myös viihdepuoli oli aluksilla järjestetty kuntoon.

Suosio räjähti käsiin - laivat vanhenivat nopeasti

Aallotar ja Svea Regina tarjosivat ensimmäistä kertaa ympärivuotista ja päivittäistä matkustaja-autolauttaliikennettä Suomen ja Ruotsin pääkaupunkien välillä, ja lisäksi niiden viihdetarjonta teki niistä myös suosittuja huviristeilyaluksia.

Suosio oli niin hurjaa, että alukset kävivät nopeasti pieniksi ja väistyivät seuraavan, isomman laivasukupolven tieltä Helsinki- Tukholma -reitillä jo kolmen vuoden kuluttua. Kummallekaan alukselle ei keksitty pysyvää sijoitusta Silja Linen liikenteessä, joten ne siirtyivät lopulta muiden varustamojen palvelukseen ja viettivät vaiherikkaat urat ympäri Eurooppaa ja muuallakin. Romutukseen ne päätyivät vuosina 2004 ja 2005.

1970- ja -80-luvuilla Ruotsinristeilyjen suosio räjähti ylipäänsä käsiin, ja sekä Silja Linelta että Viking Linelta nähtiin tiuhaan tahtiin uusia, edeltäjiään suurempia laivoja sekä Helsingistä että Turusta Tukholmaan suuntautuvaan liikenteeseen. On syytä huomioida, että HEL-STO-reitillä Aallottaren ja Silja Serenaden välillä (n. 10 000 GT vs. 58 000 GT) kului vain 18 vuotta ja kaksi kokonaista laivasukupolvea, kun taas viimeisten 34 vuoden ajan reitillä on menty samoilla laivoilla.

Sekin on tosiasia, että Silja Linen liikennöintitapa Helsingin ja Tukholman välillä on säilynyt käytännössä muuttumattomana sitten vuoden 1972 ja Aallottaren ja Svea Reginan käyttöönoton. Lähtö tapahtuu Helsingin päästä alkuillasta (tosin nykyisin kello 17) ja perillä ollaan aamulla. Lisäksi käytössä on samaan tapaan kaksi laivaa, joista toinen on Ruotsin- ja toinen Suomen lipun alla.

Lähteet: Moottorin arkisto, Tallink Silja Line