17.10.2025 Moottori 100 vuotta Moottori 100 vuotta: tältä tilaston mukaan näytti Suomen moottoriajoneuvokanta talvisodan alkamisvuonna 1939 Teksti Benjamin Helander Kuva Moottorin arkisto Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Juuri ennen sotia Suomen autokanta oli erittäin amerikkalainen, mutta linja-autoissa Volvo piti kärkisijaa. Tilastossa muun muassa Cadillac oli edellä Škodaa. Nykyisin Suomessa on yli 2,7 miljoonaa autoa, mutta 86 vuotta sitten, vuonna 1939, ylitettiin juuri 25 000 henkilöauton raja. Moottori julkaisi tuon vuoden alussa Tilastollisen päätoimiston eli Tilastokeskuksen edeltäjän antamien tietojen pohjalta tilaston Suomen moottoriajoneuvokannasta. Kattavimmat tiedot liittyivät henkilöautoihin, joista jutussa esitettiin 50 yleisimmän henkilöautomerkin lista. Artikkelissa puhuttiin myös moottoripyöristä sekä kuorma- ja linja-autoista. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Autoistuminen kovaa mutta vasta alussa Vuonna 1939 Suomessa oli siis noin 25 000 henkilöautoa, ja artikkelin tietojen mukaan maassa oli yksi auto 154 ihmistä kohti. Jos arvioisi yhden perheyksikön olleen keskimäärin vaikkapa neljän hengen vahvuinen, oli Suomessa auto noin joka 38. perheellä. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa, jossa Suomenkin autot pitkälti valmistettiin, oma auto löytyi jo tuolloin lähes 90 prosentilta kotitalouksista. Vuonna 1939 Suomen autokantaan kuului luonnollisesti myös vanhoja eli nykymittapuulla erittäin vanhoja autoja, kuten tämä maahantuoja Korpivaara Oy:n mainostama, yli 300 000 kilometriä ajettu 1910-luvun Studebaker. Jutun tietojen mukaan 55 prosenttia Suomen autokannasta oli vuonna 1939 maaseudulla, 45 prosenttia puolestaan kaupungeissa. Kaupunkien suhteellinen osuus autokannasta oli kuitenkin maaseutua suurempi, sillä vielä ennen sotia Suomi ei ollut järin kaupungistunut. Autojen määrä lisääntyi tuohon aikaan tasaiseen tahtiin. Henkilöautojen lisäksi suomalaiset omistivat myös moottoripyöriä, ja lisäksi oli kuorma-autoja sekä linja-autoja. Tilaston mukaan moottoripyörissä kolme kärkimerkkiä olivat amerikkalainen Harley Davidson sekä brittiläiset Raleigh ja B. S. A. Kuorma-autoissa ylivoimainen markkinajohtaja oli Ford 41,2 prosentin osuudellaan, perässään Chevrolet 34,2 prosentin osuudellaan. Yhteensä nämä kaksi amerikkalaisvalmistajaa edustivat siis yli 75 prosenttia Suomen kuorma-autokannasta vuonna 1939. Linja-autoissa amerikkalaisten ylivoima ei puolestaan ollut lainkaan yhtä selvää. Niissä ruotsalainen Volvo oli melko selvä johtaja 27,2 prosentin osuudellaan kannasta. Toisena oli amerikkalainen Chevrolet 21 prosentillaan, kolmantena niin ikään amerikkalainen Reo 16,9 prosentillaan. Busseissa neljäntenä oli puolestaan kotimainen Sisu, pyöreästi 10 prosentin osuudellaan kokonaiskannasta. Volvo oli bussimerkeistä vahvin, mutta niidenkin korit tapasivat olla kotimaista tuotantoa. Linja-autoissa kotimaisuusastetta lisäsi tietysti myös se tosiasia, että monien ulkomaisille alustoille tehtyjen bussien korit valmistettiin Suomessa. Sitä ei alkuperäisartikkelin kirjoittaja vielä tiedä, mutta pian syttyvässä talvisodassa ja sitä seuranneessa jatkosodassa yksityishenkilöiden ja yksityisten yritysten omistamien autojen pakko-otot maanpuolustuksen käyttöön olivat erittäin ratkaisevassa roolissa Suomen itsenäisyyden säilymisessä. Henkilöautoista melkein 90 % amerikkalaisia Henkilöautokannasta Moottorissa 7/1939 julkaistiin siis 50 yleisintä automerkkiä kattava lista. 20 000. Ford Suomessa myytiin vuonna 1937, mutta vuonna 1939 läheskään kaikki niistä eivät olleet enää liikenteessä. Silti Ford oli kirkkasti Suomen yleisin automerkki. Tuon listan perusteella kärkikolmikko, Ford, Chevrolet ja Chrysler, edustivat 52,3 prosenttia Suomen autokannasta. Selvästi edellä muita olivat Ford 26,7 prosentin osuudellaan sekä Chevrolet 20,9 prosentin osuudellaan. Kolmossija irtosi Chryslerille 4,7 prosentin osuudella. Fordeja hyrräsi maassa noin 6 700 kappaletta, Chevroleteja puolestaan reilut 5 200 kappaletta. Listan ensimmäinen ei-amerikkalainen automerkki on Opel, joka löytyy sijalta neljä, 4,5 prosentin osuudella. Opel oli ei-amerikkalaisista merkeistä vahvin. Kuvassa on vuoden 1938 Opel Olympia. Yhteensä viiden eri automerkin autoja oli Suomessa vuonna 1939 yli tuhat kappaletta, viimeisenä niistä Buick, joita oli liikenteessä 1 038 kappaletta. Buickin jälkeen listalta löytyy Dodge ja liuta kuolleita amerikkalaismerkkejä, ennen seuraavia eurooppalaismerkkejä. Sijalla 11 on Citroën ja vain neljän auton erolla siihen sijalta 12 löytyy listan ainoa italialaismerkki Fiat. Molempia oli maassa tuohon aikaan hieman yli 400 kappaletta. Edempää listalta, lukuisien nyt jo kuolleiden amerikkalaismerkkien joukosta, voi löytää muun muassa saksalaismerkit DKW:n, Mercedes-Benzin ja Hanomagin. Siellä on myös ranskalainen Renault sekä listan häntäpään brittivahvistukset Morris ja Hillman. Škoda Popular (kuva Moottorista vuodelta 1937) oli Škodan Suomen-lanseerauksen aikaan tšekkoslovakialaisvalmistajan ainoa malli, mutta silläkin yllettiin 50 joukkoon. Nykyisin Škodan asemat ovat tainneet Suomessa hiukan kohentua tästä. Tšekkoslovakialainen Škoda on listoilla, mutta vasta sijalla 47. Hieman sen edellä on muun muassa luksusautoistaan tunnettu Cadillac. Porukka "muut" kattoi 1,6 prosenttia autokannasta, 395 autoyksilöä. Tähän porukkaan lienee kuulunut muiden muassa BMW. Kuten voimme huomata, tämän päivän automerkkilistalista ei voisi juuri erilaisemmalta näyttää vuoden 1939 vastineeseensa verrattuna. Suurin osa vuoden 1939 merkeistä on poistunut keskuudestamme kokonaan tai vähintään Suomen markkinoilta, ja tilalle on tullut monia uusia merkkejä, ei tosin aivan samassa tahdissa kuin niitä on lähtenyt. Amerikkalaismerkkejä on kohdannut hävitys, kun samaan aikaan tilalle on noussut japanilais- ja korealaismerkkejä. Luonnollisesti myös eurooppalaismerkit ovat nykyisin huomattavan vahvoilla Suomen autokannassa. Kuitenkin sekä vuoden 1939 että edelleen nykypäivän listoilta löytyvien automerkkien järjestys on sekin tuntuvasti muuttunut, oikeastaan voi sanoa, että se on kääntynyt päälaelleen. Lähde: Moottorin arkisto Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 1.1.2026 Moottori 100 vuotta Moottori 100 vuotta: vielä viimeisen kerran – tältä näyttivät Suomen automerkkitilastot 100 vuotta sitten 6.12.2025 Moottori 100 vuotta Suomi 108 vuotta: autoliittolaisia oikeine ja lavastettuine autoineen vuoden 1985 Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa 6.12.2025 Moottori 100 vuotta Suomi 108 vuotta: ei Mannerheimin Mersu, vaan Paasikiven Lincoln 29.7.2025 Moottori 100 vuotta Moottori 100 vuotta: Armi Kuuselan kyydissä – Miss Universum saapui Moottorin 1/1953 haastatteluun valkoinen kolmio Fordin perässä 17.10.2026 Huutokauppahelmet Ford lakkautti Mercuryn viitisentoista vuotta sitten – kaikkien aikojen viimeiset Mercuryt käyttäytyvät huutokaupassa aika hyvin, ovathan ne moderneja klassikoita 10.10.2026 Koeajo Koeajo: Ford Mustang Mach-E – autot ovat kehittyneet sadassa vuodessa, mutta millä hinnalla? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 28.8.2026 Klassikko Miltä tuntuu satavuotias Ford Model T ensikertalaisen ajamana? 27.6.2026 Huutokauppahelmet Kaksi yli 100 vuotta vanhaa T-Fordia, kaksi täysin erilaista käyttötarkoitusta – Huutokauppahelmet 4.5.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Suomessa uutena rekisteröity Ford Cougar V6 Coupé 30.4.2026 Viikon arkistopoiminto Tiedämme, että traktori on korvannut hevosen maataloustöissä, mutta miten on taisteluhärkien laita? 26.3.2026 Ajoneuvot Ford Transit City – vielä yksi Transit lisää 26.3.2026 Päivän kuva Onko tässä erikoisin näkemäsi traktori? Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 18.11.2026 Uutinen Hiiret aiheuttivat tuhansien eurojen vahingot katumaasturiin 19.11.2026 Käyttötesti Käyttötestin loppuraportti: mikä tekee Škoda Elroqista niin käyttökelpoisen sähköauton? 19.11.2026 Koeajo Koeajo: onko täysin sähköinen BMW i3 aito 3-sarjalainen? 18.11.2026 Viikon arkistopoiminto Tapahtui klassikon edellisessä osassa: Audi A2 1.2 TDI oli niin superpihi, että vain 20 litran polttoainesäiliöstä riitti 600 kilometrille - ja tankin sai täyteen 16 eurolla! 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri? 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 13.11.2026 Autoilu Saako poliisi lavastaa tilanteen, jolla autoilija provosoidaan rikkomaan lakia? 13.11.2026 Liikenne Löytyikö viimein selitys sille, miksi tietyömaiden nopeusrajoitukset tuntuvat joskus syystäkin suhteettomilta? 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri?