Näin polttoaineveron lasku vaikuttaisi litrahintoihin

Valtiovarainministeriön arvio: bensiinin pumppuhinta alenisi noin 4,4 senttiä litralta ja dieselin pumppuhinta noin 4,9 senttiä litralta.

Valtiovarainministeriö on lähettänyt eri tahojen arvioitavaksi eli lausuntokierrokselle esityksen nestemäisten polttoaineiden valmisteverolain muuttamisesta.

Polttomoottoriautoilla ajavien kannalta liikennepolttoaineiden valmisteverotuksen alentaminen vuoden 2024 alusta tarkoittaa vastaantuloa eli kompensaatiota Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta, jonka on arvioitu osaltaan aiheuttavan polttoaineiden hinnannousua.

Valmisteveron alennus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille keskimäärin 3,5 senttiä litralta ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille keskimäärin 4,0 senttiä litralta.

Autoilijaa tietty kiinnostaa eniten, miten aidosti muutos vaikuttaa autoa tankatessa.

Valtiovarainministeriö arvioi valmisteveron alennuksen alentavan bensiinin arvonlisäverollista pumppuhintaa noin 4,4 senttiä litralta ja dieselin arvonlisäverollista pumppuhintaa noin 4,9 senttiä litralta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lakiaikeet eduskuntaan viikolla 41

Valtiovarainministeriö on lähettänyt ehdotuksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 13. syyskuuta. Lausuntokierroksen eli eri tahojen veromuutoksista lausumien kantojen jälkeen ministeriö tekee tarvittavat muutokset lakiluonnoksiin. Hallituksen on tarkoitus antaa lopulliset hallituksen esitykset eduskunnan käsiteltäväksi viikolla 41.

Ajoneuvovero koostuu kahdesta osasta

Ajoneuvovero on vuotuinen vero, jota maksetaan ajoneuvoliikennerekisteriin merkityistä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista. Ajoneuvoveron tuotto vuonna 2022 oli noin 1 108 miljoonaa euroa.

Ajoneuvovero koostuu kahdesta osasta. Perusvero perustuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin. Käyttövoimavero kohdistuu ajoneuvoihin, jotka eivät käytä polttoaineenaan moottoribensiiniä. Ajoneuvovero voi muodostua pelkästään perusverosta, pelkästään käyttövoimaverosta tai näiden kahden yhdistelmästä. Esimerkiksi dieselkäyttöisestä henkilöautosta maksetaan yhdistelmäveroa.

Perusveroa maksetaan henkilö- ja pakettiautoista. Veron suuruus määräytyy auton valmistajan ilmoittaman ominaishiilidioksidipäästön perusteella. Jos autolla ei ole ajoneuvoliikennerekisterissä päästötietoa, vero perustuu auton kokonaismassaan.

Osalla sähköautoilijoista vero kohoamassa

Perusveron määrä vuositasolla on auton ominaisuuksista riippuen 53,29–654,44 euron välillä. Valtiovarainministeriö kertoo, että jos auton käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, perusvero on 53,29 euroa vuodessa.

Tuoreemmilla sähköautoilla ajavien verorasitus on tosin kohoamassa.

”Jos sähkö- tai vetyauto on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen, päivää kohden kannettava perusveron määrä on kuitenkin 1.10.2023 alkaen verotaulukon alin veron määrä korotettuna 17,80 sentillä. Veron määrä on siis 118,26 euroa vuodessa”, ministeriöstä kerrotaan.

Päiväkohtainen vero

Ajoneuvovero on päiväkohtainen vero, joka maksetaan 12 kuukauden pituiselta verokaudelta. Vero maksetaan kunkin ajoneuvon omistus- tai hallinta-ajalta. Jos omistus muuttuu, myös verovelvollisuus vaihtuu. Veroa ei makseta päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu poistetuksi liikennekäytöstä. Ajoneuvoa, josta on veroa maksamatta, ei saa käyttää liikenteessä.

Käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena moottoribensiiniä lievemmin verotettua polttoainetta tai käyttövoimaa. Henkilöautojen käyttövoimavero on porrastettu käyttövoimittain.

Henkilöautojen käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettua polttoainetta käyttävien autoilijoiden verotuksesta johtuvia kustannuksia keskimääräisellä vuotuisella ajosuoritteella.

Valtiovarainministeriön mukaan paketti- ja kuorma-autojen käyttövoimaverolla on pikemminkin valtiontaloudellinen peruste. Kuorma-autojen käyttövoimaverolla pannaan täytäntöön EU:ssa edellytetty aikaperusteinen vähimmäisvero.

Ajoneuvoverojen veronkannosta huolehtii Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Valtiovarainministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom