17.11.2015 Ajoneuvot Nyt se on varmaa – Ratamoottoripyörät palaavat Imatralle! Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Kansainvälinen ratamoottoripyöräsarja palaa kolmen vuosikymmenen jälkeen Imatran katuradalle. Ratamoottoripyörien legendaarinen Imatranajot-nimi kirjoitetaan 30 vuoden tauon jälkeen kansainväliseen kilpailukalenteriin. Imatran vanhalla katuradalla kilpailtava tapahtuma on osa ratamoottoripyörien kansainvälistä IRRC (International Road Racing Championship) -katuratasarjaa. Sarjassa ajetaan tuotantomoottoripyöriin perustuvilla superbike- ja supersport –luokan moottoripyörillä yhteensä kuusi kilpailuviikonloppua Hollannissa, Belgiassa, Saksassa, Tsekissä, ja ensi elokuussa myös siis Suomessa. – 30-vuotinen unelma on täyttymässä. On tämä niin kova juttu, tiivistää Imatran Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen imatralaisten tunnelmat Imatranajojen paluusta Vuoksen rannalle. Uudet Imatranajot - Suomen IRRC-osakilpailu vanhalla Imatran katuradalla järjestetään 19.-21. elokuuta. Varmistus asiaan saatiin tänään, kun Imatranajon järjestäjä Imatran Moottorikerho ry, Imatran kaupunki ja luvista vastannut Suomen Moottoriliitto ry julkaisivat uutisen Helsingissä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Turvallisuus etusijalla Imatran Moottorikerho ry:n puheenjohtajan Sami Backmanin mukaan taustatyötä kilpailun järjestelyjen eteen tehtiin kaksi vuotta. Backman sanoo, että asiantuntijoiden näkemys oli se, että Imatralle parhaiten sopivat ratamoottoripyörät ja katuratasarjan kansainvälinen mestaruusosakilpailu, joka nauttii Euroopan mittakaavassa kansainvälistä tunnettavuutta. - Aloitimme keskustelut IRRC-sarjan kanssa esittelemällä suunnitelmamme jo toissa vuonna ja ne konkretisoituivat viime syyskuussa Muistojen Imatranajojen jälkeen. Osoitimme tapahtuman yhteydessä IRRC-sarjan järjestäjille osaamisemme. Tavoitteemme on saada IRRC-kilpailusta vuosittain Imatralla toistuva tapahtuma. Kun Imatranajot päättyivät vuonna 1986 niin katurata todettiin kilpailukäyttöön turvattomana. Backman sanoo, että ensi vuoden kilpailua on lähdetty rakentamaan turvallisuusnäkökohdat etusijalla. - Kilpailijoiden ja yleisön turvallisuus on tärkein kriteerimme. 400 000 euron budjetista 95 prosenttia käytetään radan turvallisuuden parantamiseen. Teimme Moottoriliitolle turvallisuusesityksen, jonka liiton asiantuntijat tarkastivat paikan päällä ja hyväksyivät. - Muutostyöt tarkoittavat käytännössä turva-alueiden ja suoja-aitojen rakentamista, ja ihmisten turvallista liikkumista rata-alueella. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kaarteiden turva-alueiden ja yleisön turvallisien katselualueiden rakentamiseen, Backman toteaa. 20 000 katsojan yleisötavoite Imatranajot on vetänyt aina hyvin katselijoita paikan päälle. Backman sanoo, että elokuiselle kisaviikonlopulle on realistista odottaa noin 20 000 katsojaa. – Keski-Euroopassa saman sarjan kisat vetävät jopa 100 000 katsojaa. Parhaimmillaan Imatranajoissakin lippuja myytiin 20 – 50 000 ja Muistojen Imatranajoihinkin möimme yli 10 000 pääsylippua. Backman sanoo, että suositulle Muistojenajolle on suunniteltu jatkoa. Vuosi sitten Muistojenajojen näytösajoissa nähtiin lajin ajajalegendoja, kuten muun muassa italialaiset mestarit Giacomo Agostini ja Marco Luccinelli, Australian Kork Ballington, Teuvo Länsivuori ja Pentti Korhonen. - Erillistä Muistojenajotapahtumaa emme voi enää järjestää, mutta suunnittelun alla järjestää tulevan kilpailun yhteyteen näytösajolähtöjä. Vuosi 2017 on seuramme 80. juhlavuosi, jota olemme suunnitelleet juhlistaa IRRC-kilpailun ohella myös kansainvälisellä näytösajolla, johon kutsumme Imatralta tuttuja vanhoja mestareita ja kansainvälisiä kilpakuljettajia. Jossain muodossa tulemme myös Muistojenajoja jatkossa vaalimaan, Backman lupaa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy 400 000 euroa kunnostustöihin Päävastuun hankkeesta ja sen jatkuvuudesta kantavat Imatran Moottorikerho ry ja Imatran kaupunki. Imatran kaupunki huolehtii radan kunnostuksesta ja siihen kuuluvien rakenteiden rakentamisesta. Imatran moottorikerho ry:n vastuulla on kilpailulupien hankkiminen kansainväliseltä moottoripyöräilyliitolta FIM:ltä ja Suomen moottoriliitolta SML:ltä. Moottorikerho kokoaa järjestelyorganisaation ja siihen tarvittavan verkoston sekä kilpailijat. Imatran kaupungininsinööri Lasse Nurmi sanoo, että alustavien laskelmien mukaan noin viisi kilometriä pitkän katuradan kilpailukuntoon saattaminen maksaa kertakustannuksena 400 000 euroa ja vuosittaiset kilpailusta aiheutuvat kustannukset ovat noin 80 000 euroa. - Suurin osa rahasta käytetään radan turvallisuuden parantamiseen. Toteutamme perusparannuksia, siirrämme valaisinpylväitä, poistamme kiinteitä liikennejakajia tai muutamme niitä siirrettäviksi. Katuradan investoinnit parantavat myös osittain normaaliaikaista liikennöintiä vuoden ympäri, Nurmi muistuttaa. - Olemme myös sitoutuneet pitämään rata-alueen infran, kuten asfaltin ja valaistuksen noin 8 000 euron vuotuisella panostuksella kunnossa. Ratatyöt aiotaan aloittaa vielä tämän vuoden puolella, Nurmi toteaa. 30 pitkää vuotta Imatralla on odotettu Imatranajojen paluuta kolme vuosikymmentä. Kaupunki ja paikalliset yrittäjät ovat yksimielisesti hankkeen takana. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen on äärimmäisen tyytyväinen hankkeen toteutumiseen. Imatralaisille kilpailun järjestäminen on ollut yhteinen unelma. - Paljasjalkaiset imatralaisen ymmärtävät asian merkityksen kaupungille. Kun saimme Imatranajot takaisin niin se niin suuri juttu, että huh, huh, Wilen-Jäppinen huokaa. Imatranajoilla on myös kaupungin päättävien elimien täysi tuki takana. – Kilpailu tukee kaupungin strategiaa urheilu-, matkailu- ja hyvinvointikaupunkina. Kiitän Imatran Moottorikerhoa, joka on ollut hankkeessa todella aktiivinen. Olemme hengessä mukana 101 prosenttisesti, mutta ilman heitä tapahtumaa ei olisi, Wilen-Jäppinen muistuttaa. Perinteikkäitä Imatranajoja ajettiin Imatralla vuosina 1962 – 1986. Vanhalla katuradalla on järjestetty Muistojen Imatranajo - näytösajotapahtuma seitsemän kertaa vuosina 1999 – 2014. Imatranajon lyhyt historia Moottoripyörien ensimmäinen TT-kilpailu järjestettiin Imatralla jo vuonna 1953, jonka jälkeen seurasi yhdeksän vuoden tauko. Ensimmäinen Imatranajoksi nimetty tapahtuma järjestettiin vuonna 1962, kun hiekkapohjainen katurata sai pitkään odotetun kestopäällysteen. Elokuun kolmaskymmenes vuonna 1964 oli merkityksekäs päivä Imatralle. Tuolloin Vuoksen rannalla ajettiin järjestyksessään kolmas Imatranajo, joka oli samalla radan ensimmäinen ratamoottoripyörien MM-osakilpailu. Elokuun viimeisenä viikonloppuna ajettu Finnish Grand Prix aloitti 18 vuotta kestäneen MM-osakilpailujen sarjan. Kaikkiaan Imatralla kisattiin 25 kertaa vuodesta 1962 lähtien. Moottorien pärinä Imatran katuradalla vaikeni kilpailullisesti vuonna 1986 ajetun TT Formula 1-luokan MM-osakilpailun myötä. Imatranajo heräteltiin sittemmin henkiin Imatralla vuonna 1999, jolloin legendaarista rataa kierrettiin Muistojen Imatranajon myötä. Yleisömenestykseksi noussut näytösajoluonteinen klassikkotapahtuma järjestettiin myös vuonna 2002 ja uudelleen kolmen vuoden kuluttua vuonna 2005. Kiinnostus mennyttä kohtaan oli kuitenkin niin suurta, että perinteikäs katurata on viime vuosien ajan toiminut jo seitsemän kertaa muistelojen areenana. Viimeisin Muistojen Imatranajo –tapahtuma järjestettiin elokuussa 2014. Mikä on IRRC? Kansainvälinen IRRC (International Road Racing Championship) –sarja on ratamoottoripyörien katuratasarja, jossa kilpaillaan tuotantopyöriin perustuvilla superbike- ja supersport-luokan moottoripyörillä. Sarja perustettiin vuonna 2003 kolmen hollantilaisen, belgialaisen ja saksalaisen moottoripyöräkerhon toimesta. Sarjaan sai osallistua vain järjestäjämaiden kuljettajat ja se tunnettiin nimellä ”3 Nations Cup”. Vuonna 2010 sarja herätti myös muiden maiden kuljettajissa ja kilpailujärjestäjissä mielenkiintoa. Sarjaa laajennettiin ja sen nimeksi tuli IRRC. Tänä vuonna ratasarjaa ajettiin Hollannin Hengelon ja Ossin, Saksan Frohburgin, Belgian Oostenden ja Tsekin Horicen katuradoilla. Tänä vuonna IRRC-sarjan mestaruuteen Superbike-luokassa ylsi Belgian Sebastien Le Grelle ja Supersport-luokassa Tsekin Marek Cerveny. Teksti ja kuvat: Marko Mäkinen Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 27.6.2026 Ajoneuvot Ajoavustinsyynissä ”tipaton Rellu” eli Renault 4 E-Tech Electiric 25.6.2026 Autoilu Traficom suuren päätöksen edessä – Teslat saattavat ajaa Suomessa pian itsenäisesti 25.6.2026 Sähköautot Lataatko autoasi milloin huvittaa? – kohta siihen voi tulla muutos 24.6.2026 Uutinen Leapmotor loikkaa Suomeen odotetusti hintakärjellä – tavoitteena tuhansien eurojen ero kilpailijoihin 23.6.2026 Hyötyajoneuvot Stellantiksen hyötyajoneuvokokoonpano laajenee – kuljettajalle käytännöllisempi ja jopa 3000 euroa halvempi 22.6.2026 Esittely Uudistuva Renault Megane kätkee paremman akun muotoilulla 21.6.2026 Autoilu Nesteen latausverkosto kasvaa merkittävästi – käyttöön myös latausaikaa rajoittavat ruuhkamaksut 19.6.2026 Ajoneuvot Auton turvajärjestelmät: miten selviää Škoda Elroq tarkasta syynistä? 18.6.2026 Ajoneuvot Audi A6 on jälleen sovitettu kaikille teille – uusi, levee A6 Allroad tulee saataville lataushybridinä tai V6-dieselinä Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 26.6.2026 Matkailu Länkipohjassa sijaitsee suuri muistomerkki, joka on asetettu hyvinkin erikoiseen paikkaan 26.6.2026 Lentokoneet Huima suhdeluku se on tämäkin: joka kuudes Boeing 747-8I myytiin BBJ 747-8:na, siis kaikkien aikojen suurimpana yksityissuihkukoneena 25.6.2026 Käyttötesti Laturin ohi vaikka rullaten – Mercedes-Benz CLA käyttötesti 23.6.2026 Päivän kuva Muistatko miksi Renault 4:sta kutsuttiin ”Tipparelluksi”? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa! 23.6.2026 Päivän kuva Muistatko miksi Renault 4:sta kutsuttiin ”Tipparelluksi”? 22.6.2026 Lentokoneet Finnairilla ei ole ollut 12 vuoteen yhtään Boeingin konetta, mutta silti jopa 12 Finnairin lentoa lennetään joka päivä Boeing 737:llä 20.6.2026 Huutokauppahelmet Kun vuosimallin 1995 Cadillac Fleetwoodin varustelistalta ruksittiin perävaunupaketti, siitä tuli useimpia isoja maastureitakin kyvykkäämpi veturi - Huutokauppahelmet 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 4.6.2026 Ajokortit Vanhaa ajokorttia ei enää tarvitse palauttaa Traficomille – uudistus tuo satoja tuhansia euroja säästöä